Tietotekniikka kunnia-asia tekniikan kehdossa?

IT-kilpailussa tasapeli yliopiston kanssa

TKK:n johdossa sähköpostin kaatuilu tai muut tietotekniikka-asiat eivät herätä huolta. "Toimintahäiriöt ovat oman kokemukseni mukaan olleet suhteellisen lyhyitä", toteaa rehtori Matti Pursula. "ATK-keskuksen antaman selvityksen mukaan kyse ei ole konekapasiteetin puutteista, vaan katkokset ovat johtuneet vaihtelevista syistä."

Pursulan mielestä Teknillisen korkeakoulun uskottavuus tekniikan alan yliopistona ei ole kuitenkaan kyseenalainen, vaikka häiriöitä on sattunut ainakin käyttäjän näkökulmasta harmillisen paljon. Rehtori myös kritisoi, että ylimääräisten palveluiden kysynnällä ei ole rajaa, vaan "TKK:n tulee tarjota työn ja opiskelun vaatimat asianmukaiset tietoliikenneyhteydet".

ATK-keskuksen johtaja Juhani Markula on tästä samaa mieltä: "Järjestelmämme ovat erittäin hyvät."

TKK:n "ylivertaisuus" on silti pelkkä myytti, jos sen IT-palveluja verrataan esimerkiksi Helsingin yliopistoon. Jos sähköposti toimisi paremmin, TKK olisi varsin selvä voittaja kilpailusta - ei kuitenkaan ylivertainen - mutta nyt tulos on nihkeä tasapeli tai täpärä voitto.

Yliopistolla tuntimittakaavankin postikatkokset ovat näet olleet melko harvinaisia, vuorokausista puhumattakaan. "Yli 10 minuutin ennakoimattomia katkoja varsinaisessa postinkulussa ei ole ollut kuluvana vuonna lainkaan", kertoo HY:n tietotekniikkapäällikkö Minna Harjuniemi. "Kriittinen voi olla, mutta toivottavasti käyttäjillämmekin on sama käsitys kuin meillä."

Kiintolevytilan osalta TKK suoriutuu selvästi paremmin. Opiskelijalle tarjotaan tallennuskapasiteettia korkeakoulun koneilta yhteensä 560 megatavua, joista 100 on varattu sähköpostiin ja loput vapaaseen käyttöön Windows-, Unix- ja verkkohakemistoissa (200 + 200 + 60). Arkkitehdeille on annettu enemmän kuvatiedostoja sisältävien koulutöiden vuoksi.

Nykyajan kotikoneiden mittapuulla tämä on vähän - suorastaan naurettavan vähän - mutta yliopistolla pannaan vielä niukemmaksi: 100 MB sähköposteille ja 200 MB muuhun käyttöön. Toisaalta Taideteollisessa fuksit saavat heti kättelyssä käyttöönsä viisi gigatavua.

Juhani Markulan mielestä kiintolevyihin ei ole kuitenkaan tarvetta erityisesti satsata, vaikka megatavut ovat nykyisin halpaa tavaraa. Palvelintasoinen levy maksaa 2—20 kertaa vähittäismyyntiä enemmän, mutta silti viiden gigan tarjoaminen opiskelijoille tekisi pelkkiin ATK-menoihin vain 2 % loven, kun levyn eliniäksi arvioidaan viisi vuotta.

"Jos joka paikkaan tässä korkeakoulussa pannaan vähän lisää, summa on pian suuri", Markula perustelee. "En myöskään pidä mielekkäänä, että joka opiskelijalla on gigatavu tallennustilaa. Jos annetaan lisää, kotihakemistot ovat aivan kohta täynnä kaikkea, mikä ei liity opiskeluun lainkaan. 200 megatavuun mahtuu aktiivisena oleva kouluaineisto."

Markula kuitenkin muistuttaa, että hakemuksesta levykapasiteettia saa enemmän.

Myös oppilaskoneiden määrässä TKK pesee HY:n. Kenen tahansa opiskelijan käytössä olevia koneita, joihin pääsee ATK-keskuksen salasanoilla, on tällä hetkellä noin 800. Lisäksi osastojen omia luokkia ollaan parhaillaan muuttamassa kaikille avoimiksi sen sijaan, että niihin vaadittaisiin osaston myöntämä käyttölupa. "Tikkitalo tulee jäämään poikkeukseksi", Markula lisää.

Opiskelijamäärään suhteutettuna TKK:lla on lähes kolme kertaa Helsingin yliopiston tietokonetarjonta (900). Toisaalta HY:n laitoksilla meno on vielä villimpi kuin Otaniemessä: kaikkiaan oppilaskoneita arvioidaan olevan noin 3200. "Näistä ei ole kuitenkaan mitään tarkempaa keskitettyä tietoa", Minna Harjuniemi pahoitteli.

 Salasanojen armada lienee kuitenkin pahin painajainen, ainakin heikkomuistiselle. Keskiverto-opiskelijalla salasanoja on käytössä neljä, mutta tilanteen niin vaatiessa niitä tarvitaan kuusi, kaikki merkkisotkua.

ATK-keskuksen Markula kertoi kuitenkin muutoksista. "Salasanoja tullaan vähentämään. Unix- ja Windows-salasanat yhdistetään vuoden 2007 aikana, ja tulevaisuuden visiona on yhteensä kaksi salasanaa. Niistä toinen on tarkoitettu sisäiseen verkkoon suuremmalle turvatasolle, ja toista voi käyttää asioitaessa internetin yli."

Yliopistolla on päästy parempaan jo nyt: salasanoja on yksi. "Omasta hakemuksesta voi saada toisen", kertoi Tapani Liljavirta HY:n tietotekniikkaosastolta.

 Teksti: Tuomas Kangasniemi