![]() |
Kun sähköinen kusti ei polje
TKK on perinteisesti mainostanut tietotekniikkapalveluitaan moderneiksi, ja hurjimpien väitteiden mukaan Otaniemessä tietokoneet ovat viisi vuotta ympäröivää maailmaa edellä. Tietyiltä osin
kehumiset ovat melkein totta. Esimerkiksi ohjelmatarjonta korkeakoulun koneilla
on laaja, TKK:lla on valittavissa kaksi käyttöjärjestelmää, eikä "raudassakaan"
liene valittamista. Lisäksi koneissa on varustelueroja: jos yhdeltä
työpisteeltä ei toivottuja ominaisuuksia löytynyt, seuraavassa luokassa jo
melko todennäköisesti tärppää. Sähköpostipalvelut sen sijaan ovat jääneet pahasti jälkeen yritysmaailmasta, ja nykyisin TKK:n hakkaa jopa Hotmail - ilmaiseksi. Teknillisen korkeakoulun 100 megatavua postitilaa oli vielä kolme-neljä vuotta sitten hyvin paljon, mutta sittemmin Googlen tarjoama G-mail pani markkinat uusiksi. 2,7 gigatavun laatikko on pakottanut muutkin ilmaispostit seuraamaan perässä. Myös kaupallisia ilmaispalveluja aiemmin vaivannut puute, tehoton virus- ja roskapostitorjunta, on useimmissa tapauksissa saatu ainakin siedettävään, jollei suorastaan hyvään kuntoon. Pahin yksittäinen ongelma TKK:lla on ollut järjestelmän epävakaus. Postin kulku pysähtyi loppukevään ja kesän 2006 aikana reilut viisi kertaa vähintään puoleksi päiväksi, ja pisimmillään katko kesti kokonaisen viikonlopun. News-palvelinkin jumiutui lähes viikoksi levytilan loputtua, ja lisäksi viestiyhteyksissä oli pienempiä häiriöitä. Ehkä hieman yllättävästi viat ovat vähentyneet syksyn alettua, mutta sähköpostin toistuva takkuilu on saanut monet opiskelijat vaihtamaan osoitteensa TKK:n ulkopuolelle. Myös henkilökunnan parista kuuluu selvää tyytymättömyyttä: eräässäkin sähköosaston laboratoriossa oli pohdittu, että käyntikortteihin pitäisi painaa Hotmail-osoitteet. Jos ei muuten, niin pottuilun vuoksi. ATK-keskuksen johtaja Juhani Markula myöntää epävakauden todelliseksi. "Kesät ovat sillä tavoin hankalaa aikaa, että meillä ei ole henkilökuntaa kovin paljon paikalla. Häiriön sattuessa se on hitaampi korjata." "Lisäksi osa katkoksista on enemmän tai vähemmän käyttäjien aikaansaannosta. Kesäisin ihmiset tekevät paljon sähköpostien uudelleenohjauksia, ja aina silloin tällöin tässä syntyy ikuisia silmukoita. Sellaisia, että käyttäjän TKK-osoite siirtää postin ulkopuoliselle palvelimelle, josta se siirretään takasin meille", Markula analysoi. "Postin jumiutuminen silmukkaan synnyttää hirvittävän määrän viestiliikennettä, mikä imee helposti koko systeemin resurssit. Eikä tätä voi oikein estää niin kauan kuin uudelleenohjauksia tehdään."
Postin kaatuiluun ovat vaikuttaneet myös tekniset virheet. Markula kertoo, että kesän aikana saatiin paikannettua pari tälläistä bugia, jotka olivat edesauttaneet tukosten syntyä. ATK-keskuksen johtaja suhtautuu sen sijaan kriittisesti väitteeseen, että korkeakoulun postia suodatetaan ja varmistetaan laitteistoresursseihin nähden liikaa. "Koko ajan ei voi olla uusimassa systeemejä, se maksaisi liikaa. Kun vajaa kolme vuotta sitten otimme käyttöön uuden postijärjestelmän, ihmettelimme, että voiko näin hyvin homma toimiakaan. Isompia remontteja on viiden-kuuden vuoden välein, eli seuraava on noin kolmen vuoden päästä". Roskapostia kuitenkin pidetään ongelmana, mikä näkyy myös tulevaisuuden suunnitelmissa. "Virus- ja spämmitorjunta on menossa uusiksi vuoden 2007 aikana", Juhani Markula paljastaa. "TKK:n sisäinen ja meiltä lähtevä liikenne ei ole postijärjestelmälle rasite. Sitä on noin 350 000 kappaletta vuorokaudessa, mutta ulkopuolelta meillä päin pyrkii yli miljoona. Siitä 80—90 % on saastaa."
Päivystys öisin ja viikonloppuisin on ollut paras konkreettinen ehdotus epävakauden korjaamiseksi: jos vikatilanteita ei voikaan estää, niin ainakaan niiden korjaaminen ei kestä kolmea päivää. Markulan mukaan asiaa on pohdittu ATK-keskuksessa ja TKK:n työryhmissä, mutta parannusta ei ole luvassa ainakaan pian. "Päivystäjän pitäisi hallita jokainen spesiaaliala, kuten sähköposti ja levypalvelimien asiat. Tälläisiä eksperttejä ei noin vain löydä. Kolmella henkilöllä selvittäisiin hyvin, mutta se tekisi jo 274 henkilötyötuntia viikossa - rasite olisi aivan liian iso."
Mutta raha - millainen tekijä se on ylipäätään? Voisiko pienillä satsauksilla saada isoja parannuksia, vai toimiiko ATK-keskus nykyisellä 5,5 miljoonan vuosirahoituksellaan ikään kuin optimaalisesti? "Yksi hyvä postmaster jos löytyisi, niin voisin ilman muuta palkata", Markula vastaa uteluun, mutta antaa ymmärtää, että suuria taikatemppuja ei kannata odottaa. Rahoitussyistä Markula ei myöskään pidä reiluna, että TKK:ta verrataan kaupallisiin palvelimiin. "Ne ovat mainosrahoitteisia. Jos käytät jotakin Yahoota, niin siinä on koko ajan ruutu täynnä kaupallista tavaraa. Toiset yliopistot ovat paljon parempi vertailun ja kehitystyön kohde." "Lisäksi nykyisin on todella paljon vaatimuksia, että sähköpostin ja web-palvelujen pitäisi toimia 24-7", Juhani Markula pohtii. "Odotukset ovat nousseet. Mailin tarkoitus ei kuitenkaan ole, että siihen vastataan viidessä minuutissa - pikaviestit kuten IRC, Jabber ja MSN Messenger ovat erikseen. 10 vuotta sitten ei tullut mieleenkään valittaa, jos sähköposti viipyi matkalla muutamia minuutteja tai tunnin." Teksti: Tuomas Kangasniemi ![]() Päivitetty 11.10.2006 tulostusversio |
||||||||||
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |