Sitseillä syödään, juodaan ja tietenkin lauletaan. Hauskanpitoa maustavat teekkariperinteet, joiden ominaisilmeet ovat killasta riippuen joko vuosikymmeniä vanhoja tai vasta lapsen kengissä.
 |
 |
| Näin pidettiin hauskaa SiKin tämän vuoden The Great World Tour -sitseillä. |
|
SIK:stä irtautunut Inkubio on killoista nuorin ja siksi alttein vaikutteille. Killan isäntä Juulia Suvilehto kertoo, että yhteistyötä muiden kiltojen kanssa tehdään paljon ja repertuaareja laajennetaan koko ajan. SiKin perinteet kuuluvat vahvasti taustalla, mutta vaikutteita lainataan myös muilta. Tavoitteena on tehdä sitseistä kiltalaistensa näköistä toimintaa, joita eivät vanhat käytännöt rajoita.
"Ainut perinne, jonka otimme tietoisesti käyttöön, on oikeiden lautasten ja lasien käyttö sitseillä muovivälineiden sijaan", Juulia Suvilehto sanoo.
Inkubion vahvuutena ovat teemasitsit, joita pidetään paljon. Pienen killan vahvuutena on tuttu joukko, jolla porukkaa tehdään. Aasinsiltoihin panostetaan ja ne menevätkin välillä henkilökohtaisuuksiin. Omaa gongia ei ole, joten erilaiset lainagongit aiheuttavat välillä suurta hilpeyttä.
SiKssä on perinteisesti pidetty paljon sitsejä, niin puku- kuin tavallisiakin. Juomaperinteisiin kuuluu hovimestari Riku Lääkkölän mukaan illan Riemu-Ellan ja Veikon valinta Nostakaamme malja-laulun aikana. Nimet juontavat juurensa kappaleen sanoihin "Riemuella suo, siispä veikko juo". Kertosäkeen aikana valitut sitten vuorollaan saavat kunnian juoda.
Jälkiruokakahvin vieressä olevasta tiukasta viinasta jotkut kokeilunhaluiset sekoittavat Kuulalaakeri-paukun. Sekoitussuhde on vähän yli puolet jaloviinaa ja vähän yli puolet punssia. Ja ei kun juomaan!
Laulut löytyvät TKY:n laulukirjasta. Lisäsäkeistöjä tietenkin tulee keksittyä, esimerkiksi Pikkukakkosen posti on saanut lisäsäkeistön Jukka Kakkosen postin muutama vuosi sitten.
Maanmittarikillan isäntä Hannu Haavisto pitää eniten poikkitieteellisistä sitseistä, joissa usean killan perinteet yhdistyvät. Muiden kiltojen sitseissä ei yleisesti paljon vierailla, ja tätä MK lähteekin keittämään tämän vuoden tarjonnassa.
"Sitsikulttuuri on aika universaalia, ei siinä ole kamalasi eroja", Haavisto toteaa.
Yhdeksi MK:n erityispiirteeksi hän kuitenkin nimeää Homonaama-laulun, jota lauletaan ansioituneille teekkareille. Lauluperinteestä löytyy myös muille killoille tuntematon Santalan poika, sekä Mittariräp. Siinä muutamat vetävät edessä biisiä ja muut antavat tahtia. Myös Takki pois lauletaan jossain vaiheessa sitsejä. Sen aikana miehet ottavat puvuntakin pois ja tunnelma yleensä vapautuu.
"Me ollaan myös tarkkoja, että sitsit aloitetaan ja lopetetaan rauhassa istuen", Haavisto kertoo.
On kiltakohtaista, kuinka tarkkaan tästä pidetään kiinni. Sitsien lopetus Ikuisen teekkarin lauluun on kuitenkin kaikille yhteistä. KiKn lukkarimestari Janne Helin kertoo, että juuri lopetus on hänen lempiperinteensä.
"Vaikka sitsit olisivat lähteneet aivan käsistä ja ihmiset hyppisi pöydillä, niin kaikki rauhoittuvat Ikuisen teekkarin lauluun, joka aloitetaan hiljaisuudesta. Siitä jää hyvä mieli koko tapahtumasta."
KiKn lauluperinne eroaa muista, sillä käytössä on konekiltojen yhteinen laulukirja Wirsu.
Nimikkomaljaa eli KiK-boolia tarjoillaan alkumaljana vieraille. Sen salainen resepti siirtyy juomanlaskijalta toiselle. Ei edes Polyteekkari saa vinkkiä sisällöstä.
"Viime aikoina myös muita on kutsuttu enemmän muita sitsaamaan meidän kanssa", Helin kertoo.
Perinteikäs hauskanpito ei siis ole kiltarajoista kiinni. Paras perinne taitaakin olla se, että sitsejä ylipäätään järjestetään.
Hanna Hihnala
