Opintoaikojen rajaukset ovat jälleen askeleen lähempänä, sillä hallituksen rajausesitykset ovat siirtyneet eduskunnan käsittelyyn. Ainakaan näillä näkymin uuteen yliopistolakiin tuskin tulee enää muutoksia, sillä lakiehdotuksen ensimmäinen lähetekeskustelu jaksoi kiinnostaa helmikuun puolivälissä enää vain noin neljääkymmentä kansanedustajaa. Varsinkin hallituspuolueissa lakiesitys oli keskusteltu selvästi valmiiksi, sillä keskustan ja SDP:n kansanedustajista arviolta noin 90 prosenttia loisti poissaolollaan eduskunnan täysistunnosta.

Opetusministeri Tuula Haatainen (sd.) avasi keskustelun kertomalla omat (ja hallituksen) näkemykset yliopistolain muutostarpeista. Haataisen mukaan opintoaikojen nopeuttamista tarvitaan, jotta korkeasti koulutettua työvoimaa olisi riittävästi tarjolla suurten ikäluokkien siirtyessä pois työvoimasta. Opetusministeri piti ongelmallisena, että vuosittain viidennes yliopistoissa kirjoilla olevista opiskelijoista ei juurikaan suorita opintoja. Nykyisin opinnot aloittaneista opiskelijoista vain noin kolmannes valmistuu viiden vuoden tavoiteajassa ja 65 prosenttia seitsemässä vuodessa.

– Ehdotusten toteutuessa myös yliopisto-opintojen keskeyttäminen vähenisi ja opintojen läpäisyaste nousisi, mistä seuraisi tutkintojen määrän kasvu. Opiskelijoiden kannalta esitys on valoisa, Tuula Haatainen sanoi ja kertoi, että hänellä itsellään oli aikoinaan suuria vaikeuksia saada opintojaan loppuun.

Tuulan jälkeen puheenvuoro siirtyi kulttuuriministeri Tanja Karpelalle (kesk.), joka esitteli opintotukilain muuttamista. Tanjan mukaan opiskelijoiden toimeentulo paranee tulevaisuudessa merkittävästi nykyisestä, kun heille tulee mahdollisuus nostaa opintolainaa sata euroa nykyistä enemmän kuussa. Tanjan mielestä tämä on mitä suurimmassa määrin opiskelijan hyvinvointia lisäävä asia.

Tämän jälkeen Tanjan edeltäjä, eli aikaisemmin hallituksessa opintotuesta vastaavana ministerinä istunut Suvi Lindén (kok.) kertoi, että kokoomuksen mielestä opintolainan verovähennysmalli on sinällään kannatettava. Kokonaisuudessaan hallituksen esitys ei kuitenkaan kelpaa kokoomukselle, sillä kokoomus pitää parempana, että tulorajoja nostettaisiin 10 prosentilla ja 30 ensimmäisen tukikuukauden opintoraha korotettaisiin 90 eurolla 350 euroon kuussa. Tämän jälkeen opintorahan taso alenisi 200 euroon ja lainan määrä nousisi 350 euroon kuussa. Valmistumisen jälkeen opintolainasta saisi vähentää verotuksessa 50 % ilman omavastuuta.

Ainakin opiskelijan näkökulmasta kokoomuksen malli kuulostaisi aivan loistavalta, mutta valitettavasti kaikkien muiden puolueiden mielestä esitys kuulosti puolueesta riippuen joko täysin populistiselta, epärealistiselta, epäuskottavalta, suhteettoman kalliilta tai edesvastuuttomalta. Tai siis kaikkien muiden puolueiden paitsi perussuomalaisten mielestä, sillä Timo Soinin poistuttua salista paikalleen tukevasti jämähtänyt Toni Halme vaikutti lähinnä Iltalehteä selailevalta vihannekselta.

Vihreiden Erkki ”Susi” Pulliaista ei sen sijaan voinut syyttää vastaavasta passiivisuudesta, sillä häneltä löytyi piristäviä ”sehän siitä olisi vielä puuttunut” -tyylisiä välihuutoja lähes kaikkiin puheenvuoroihin. Yksi salin suosituimmista välihuudoista oli kuitenkin kysymys ”monessako vuodessa sinä valmistuit?” Professori Pulliainen kertoi itse opiskelleensa tohtoriksi yhteensä seitsemässä vuodessa, minä aikana hän suoritti myös toisen korkeakoulututkinnon. Jostain syystä kellään ei ollut tähän mitään huudeltavaa.

Vielä hiljaisemmaksi istuntosali meni siinä vaiheessa, kun vihreiden Jyrki J.J. Kasvi ja vasemmistoliiton Minna Sirnö siteerasivat vuorollaan tuoreita opiskelijatutkimuksia, joidenka mukaan joka viides opiskelija joutuu esimerkiksi olemaan aina silloin tällöin päivän syömättä, koska ruokaan ei ole varaa.

Vasemmistoliitto ja vihreät olivat ainoat puolueet, jotka esittivät huolensa sivistysyliopiston tulevaisuudesta tai akateemisesta vapaudesta. Vihreiden Kirsi Ojansuu ihmetteli, että yliopistolain muutosehdotus tuli opetusministeriöstä eikä valtiovarainministeriöstä, sillä Ojansuun mukaan esityksestä löytyy vain talouspoliittisia tehokkuusargumentteja.

– On katastrofaalista, että esitystä, jolla rajoitetaan akateemista vapautta, esittää eduskunnalle opetusministeri. Hänen pitäisi olla se, joka valtioneuvostossa puolustaisi viimeiseen asti sivistysyliopistoa, akateemista vapautta ja tiedeyhteisöä, Ojansuu sanoi.

Opetusministeri Haataisen mukaan opintoaikojen rajaukset eivät kuitenkaan millään tavalla uhkaa sivistysyliopiston asemaa. Toisaalta Haatainen oli myös sitä mieltä, että uuden lain myötä opiskelijoille luodaan joustavat mahdollisuudet työntekoon, perheen perustamiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen.

Kristillisten Bjarne Kallis ihmettelikin, mitä lehterillä istuneet noin 50 opiskelijaa ajattelivat keskustelun tasosta kun kaikki, mitä hallitus on tehnyt, on täydellistä ja opposition mielestä taas aivan ala-arvoista.

Ainakin näennäisen värikkään keskustelun päätteeksi opintoaikojen rajauslaki päätettiin lähettää sivistysvaliokunnan käsittelyyn.