Haalarit tai univormu

Teksti: Janne Luotola

Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat äänestivät taannoin, haluavatko he käyttää haalareita. Kukaan ei halunnut. Taideteollisen opiskelijat pukeutuvat kuin ihmiset. Teknillisen korkeakoulun opiskelijat taas pukeutuvat kuin teekkarit.

Uuden ylioppilaskunnan on ratkaistava kysymys, joka ei koske vain haalareita vaan ylipäänsä koko opiskelijakulttuuria. Teekkareilla on vahva, ylioppilaskunnan keskusjohtoisesti ohjaama kulttuuri. Taideteollisella korkeakoululla taas kukaan ei kasvata seuraavia sukupolvia, vaan he kasvavat itse. Teekkarit ovat massaa, taikkilaiset yksilöitä.

Pitäisikö Aalto-ylioppilaskunnan vastata fuksien kasvatuksesta ja teekkariperinteistä? Teekkarit puoltavat, taikkilaiset vastustavat. Sopuisa ratkaisuyritys olisi tietysti todeta, että fuksipistejärjestelmä on juridisesti ja moraalisesti vapaaehtoista, vaikka fuksikasvatusta annetaankin aika ehdottomaan sävyyn. Ketään ei pakoteta mukaan, ja moni haluaa osallistua vapaaehtoisesti.

Uskon, että kasvatuksen tehtävänä on paitsi luoda tietty kulttuuri myös yhdistää opiskelijoita ja luoda heidän välilleen yhteenkuuluvuutta. Se ei voi olla paha asia. Myöhemmin, kun oma sosiaalinen piiri on muotoutunut, voi halutessaan irrottautua teekkarimeiningeistä ja keskittyä muuhun toimintaan ja muihin ihmisiin.

Palataan haalareihin. Sanoin, ettei taikkilaisilla ole haalareita. Se ei ole ihan koko totuus. Heillä ei ole haalareita vaan univormu. Väitän, että pystyisin erottamaan koska tahansa, milloin olen tekemisissä Taideteollisen korkeakoulun opiskelijaporukan kanssa. En ehkä pystyisi tunnistamaan yksittäisiä taikkilaisia mutta kirjavan, toisistaan erottautuvan joukon nähdessäni voin hyvin ymmärtää heidän univormunsa muodon. Teekkarin univormu on yhtenäinen, taideteollisessa univormu on vapaa, kunhan se ei ole samanlainen toisten ryhmään kuuluvien kanssa.

Tämä havainnollistaa hyvin myös sitä, kuinka opiskelijakulttuuri syntyy. Teekkarikulttuuri on hyvin keskusjohtoista siinä, missä taikkilaiskulttuuri on yksilölähtöistä. Teekkarit tekevät, mitä on ennenkin tehty; taikkarit tekevät, mitä ei ole tehty ennen. Ylioppilaskunta voi säilyttää ja välittää kulttuuria mutta se ei ole sen ainoa lähde.

Teknillisen korkeakoulun killat ja muut yhdistykset todennäköisesti säilyvät Aalto-yliopistossa. Vaikka keskusjohtoinen kulttuurikasvatus puuttuisi, teekkarikulttuuri eläisi vahvana eri yhdistyksissä. Vahva kulttuuri voi näkyä paitsi yhdenmukaisuutena myös erilaisuutena.

Pitäisikö uuden ylioppilaskunnan siis ohjata fuksitoimintaa? Oikeaa vastausta ei ole. Niitä on kaksi. Opiskelijakulttuuria voi luoda sekä keskusjohtoisesti ylhäältä päin että toimimalla omapäisesti välittämättä keskusjohdon holhouksesta.

Kiintiöt haittaavat kaikkien etua

Teksti: Janne Luotola

Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat ovat huolissaan äänensä kuulumisesta Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa. He ehdottavat, että vaalipiirijaolla turvattaisiin heidän pääsynsä edustajistoon ja kiintiöllä taattaisiin jäsenen pääsy kustakin korkeakoulusta hallitukseen. Taustalla on vanhentunut ajatus siitä, että kolme korkeakoulua muodostavat kukin oman yhtenäisen joukkonsa.

Tuskin kolmesta erillisestä koulusta ja kulttuurista päästään kovinkaan nopeasti eroon. Luultavasti lähellekään kaikki eivät edes halua päästä. Silti olisi tervettä uskaltaa kyseenalaistaa kunkin korkeakoulun opiskelijakunnan yhteenkuuluvuus: Kuinka moni TKK:n tuotantotalouden opiskelija on tekemisissä tietotekniikan opiskelijan kanssa? Kuinka moni TaiKin teollisen muotoilun opiskelija on tekemisissä kuvataiteilijan kanssa?

Yhtä lailla kuin korkeakoululta löytyy monen tutkinto-ohjelman opiskelijoita, löytyy myös korkeakoulusta toiseen loikkailevia opiskelijoita.

Kenen etua kukin opiskelija äänestää? On kyseenalaista uskoa, että tuotantotalouden opiskelijaa äänestävä äänestäisi samalla myös tietotekniikan opiskelijan etua, vaikka molemmat opiskelevatkin samassa pääyksikössä.

Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan hallitus haluaa suojella vähemmistöjä. Pyrkimys ei ole mitenkään opiskelijamäärältään pienen korkeakoulun yksinoikeus. Myös TKK on täynnä pienempiä ja suurempia tutkinto-ohjelmia. Suuren korkeakoulun vähemmistöjen on taisteltava oikeuksistaan siinä missä pienenkin.

Tämän vuoksi on helppo puolustaa Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan hallituksen kantaa, jonka mukaan vaalipiirit eivätkä kiintiöt sovi tulevan ylioppilaskunnan edustajiston vaaleihin tai hallituksen valintaan.

Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden valttina on luovuus. Käyttäkööt sitä.

Janne Luotola