N:nnen vuoden opiskelijan opas

Kuva: Maija Kuismanen

Fukseja holhotaan opiskeluelämän alkuun kädestä pitäen. Vuoden ajan kaikki tehdään fuksin puolesta, ja sitten pitäisi olla valmis itsenäiseen elämään. Mutta kuka neuvoo, kun pitää osata lähestyä toista herrasmiesmäisesti, juoda huomaamattomasti tai keksiä luennoilla parempaa tekemistä? Silloin tarvitaan N:nnen vuoden opiskelijan opasta.

Tekijä: Janne Luotola

Fuksimajuri Otto Vehviläinen luettelee fuksitoiminnan kolme päätehtävää: Ensinnäkin katsotaan, että tulokkaat pääsevät opinnoissaan alkuun. Toiseksi huolehditaan, että uusi elämäntilanne sujuu ongelmitta. Opiskelijan pitää saada asunto, rahaa ja kavereita. Kolmanneksi heille annetaan fuksikasvatusta, jota edesauttaa fuksipistejärjestelmä.

"Fuksivuoden jälkeen, kun osallistumaan ei enää kannusteta niin paljoa esimerkiksi fuksipistejärjestelmällä, on osallistuminen aika paljon itsestä kiinni", Vehviläinen sanoo.

"Joko opiskelijatoiminta vetää mukaansa, kuten itselleni on käynyt, tai sitten oma kaveripiiri on löytynyt muuta kautta."

Kuulostaa itsestään selvältä. Mutta entäs ne, jotka eivät pysy kärryillä vaan putoavat holhouksen loputtua? "Jos ei halua osallistua, niin ei kukaan tule kotoa hakemaan", Vehviläinen toteaa. TKY, järjestöt ja Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti tekevät työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Avuksi soveltuvat lähinnä fukseille tarkoitettu TKY:n teekkariopas sekä vanhemmille lisäksi kiltojen omat varjo-opinto-oppaat ja tenttiarkistot.

Miten saada äkkiä opintopisteitä?

Fuksimajuri Otto Vehviläinen: "Opintopisteitä saa hätätilanteessa helposti tenteissä käymällä. Tentattavaksi kurssiksi kannattaa valita jokin helppo kurssi. Tämä on erityisen hyvä tilaisuus aloittaa uusi sivuaine ja haalia peruskurssin helpot pisteet. Erityisen vaivattomaksi on osoittautunut Lapio2-kurssi eli tietotekniikan kurssi, jolla opetellaan toimisto-ohjelmien käyttöä.

Nämä ovat vähän ketkuilujuttuja, että miten systeemiä huijataan. Matikan L-kursseilla ei ole erillisiä tehtäviä kovin montaa: jos laskee läpi kahden viime vuoden tehtäviä, ei tentissä tule mitään uutta. Sellaiset ohjeet kulkevat suullisena perinteenä. Tietyt luennoitsijat pitävät tenttinsä aika lailla entisenlaisina. Yksi sellainen tapaus on legendaarinen, juuri eläkkeelle jäänyt laskennallisen fysiikan professori Juhani von Boehm, joka on pitänyt aina samanlaisia tenttejä".

Mitä tunnollinen oppilas tekee luennoilla?

Nopeasta valmistumisesta stipendillä palkittu tuotantotalouden DI Ilmari Ollila: "Ensimmäiset pari vuotta kävin luennoilla, sen jälkeen laskin yleensä itse. Luennoilla juttelin kurssikavereiden kanssa. Käytiin läpi edellisillan tapahtumia".

Nopeasta valmistumisesta stipendillä palkittu teknillisen fysiikan DI Lauri Ahlroth: "Olen opiskellut itse, ylläri! Olen väijynyt laskuharjoituksissa luennoitsijan tekemiä virheitä ja epäloogisuuksia ja osallistunut intensiiviseen ja opetuskriittiseen keskusteluun, joka loppui samaan aikaan kuin edellä istuneen opiskelijan kärsivällisyys".

Miten välttää ruokajonot?

Fuksimajuri Otto Vehviläinen: "Älä mene syömään kello kahdentoista molemmin puolin puolen tunnin sisällä. Luennoilla huomaa, että porukka alkaa hävitä syömään jo puoli kahdeltatoista. Ja Täffä on keskiviikkoisin ihan jumissa jo yhdestätoista alkaen, kun siellä on spagettia.

Jos kärsimättömyys ajaa kuitenkin syömään pahimpaan ruuhka-aikaan, kannattaa välttää teekkareiden lempiruokia katsomalla tukalimmat paikat ruokalistasta".

Jarkko Peltonen Dipolin opiskelijaruokalasta: "Suosituimmat ruokalajit ovat kebab, lohinugget tartarkastikkeella ja broilerinkoipi. Naapuriravintoloiden listat vaikuttavat myös ruokien suosioon".

Kannattaako karkkihumala?

Lääketieteellisen tiedekunnan Kliinisen laitoksen johtaja, professori Olavi Ylikorkala: "Kysymys edellyttää, ettei syö sellaisia karkkeja, jotka on täytetty liköörillä".

Helsingin yliopiston riippuvuushäiriöiden ehkäisyn ja hoidon professori Hannu Alho: "Sokeri- ja alkoholihumala eivät ole sama asia. Alkoholista suorituskyky laskee (humala) ja siitä tulee rento ja miellyttävä olo. Sokerista sen sijaan voi tulla vain miellyttävä olo. Sen voi saavuttaa, jos verensokeri on matalalla ja äkkiä nauttii sokeria. Se ei siis ole mitenkään alkoholihumalaa vastaava mutta vähemmän vaarallinen, vaikka ei sen vuoksi kannata pyrkiä laskemaan veren sokeripitoisuutta (sekin voi olla vaarallista)".

Fuksimajuri Otto Vehviläinen: "Ainakin kemisteillä, fyssalaisilla ja AS:läisillä on alkoholittomia tilaisuuksia, lastenkutsuja, jossa pitää pukeutua ja käyttäytyä kuin olisi 15 vuotta nuorempi. Nautittavaksi tarjoillaan täytekakkua ja mehua. Joskus touhu meinaa lähteä lapasesta. Kai se sokerikin toimii".

Kannattaako väsymyshumala?

Fuksimajuri Otto Vehviläinen: "Kun tulee joltain mökkireissulta, niin takaisintulomatka menee aika levottomaksi. Yleensä se johtuu väsymyksestä. Silloin keksii sellaisia juttuja kuin vaikkapa Pekka Töpöhäntä ja kattilallinen rokkaa. Tila on ihan hauska mutta ei sellainen, jota tulisi tarkoituksella tavoiteltua".

Milloin on soveliasta juoda teekkaritapahtumassa mehua?

TKY:n arkistonhoitaja, TKY:n tapaoppaan laatija Tiina Metso: "Kaikissa juhlissa on aina tarjolla myös alkoholiton vaihtoehto. Sen tarjoaminen on isäntäväeltä hyvä tapa, ja teekkarit osaavat sen. Raittius ei ole koskaan hyvien tapojen vastaista. Tutuissa piireissä on parasta kysyä henkilöltä itseltään, mitä hän haluaa. Suuremmissa ja juhlallisemmissa tilaisuuksissa on yleensä tarjolla alkoholittomia viinejä, joiden usein heikohko laatu johtaa juomaan kuohuvettä tai vaikkapa limsaa. Perusidea on, että juoma näyttäisi yhtä arvokkaalta kuin muilla, mutta jos vieras haluaa colaa niin hän juo colaa. Silloin kannattaa juoma tarjota yhtä kauniista lasista kuin muillakin. Muovipulloa ei missään tapauksessa tuoda pöytään eikä siitä juoda suoraan!"

Kuinka kauan kannattaa odottaa bussia?

Moni bussi tuo teekkarin Otaniemen ulkopuolelta päärakennukselle, mutta jos haluaa jatkaa Teekkarikylään, pitää joko kävellä tai odottaa bussia. Normaalilla kävelynopeudella (4,2 km/h) matka vie 10 minuuttia aikaa, kun taas bussimatka taittuu 3 minuutissa. Bussia kannattaa siis odottaa korkeintaan 6 minuuttia, jos aikoo päästä nopeammin perille. Aamu- ja iltaruuhkan aikaan kylään ajavien bussilinjojen 2, 4, 10, 15 ja 102 vuoroväli on keskimäärin alle 5 minuuttia, paikoitellen parikin minuuttia. Bussin odottelu siis kannattaa. Ruuhka-aikojen ulkopuolella vuoroväli on yhä tiheä mutta väliin osuu kymmenenkin minuutin aukkoja.

Lähde: reittiopas.fi

Voiko kiltahuoneelle muuttaa asumaan?

Sähköinsinöörikillan sisämestari Matti Kuismin: "Kiltahuoneelle on täysin mahdollista jäädä asumaan ja huhutaanpa Sähköinsinöörikillassa näin joskus myös tapahtuneen. Kiltahuoneelta löytyy mikroaaltouuni ja jääkaappi sekä tietenkin kahvinkeitin. Asumiseen vaaditaan tietenkin kulkukortti, jotta ylipäätään pääsee sisälle rakennukseen, ja avain kiltahuoneen ovelle. Nämä eivät ole ongelmia hieman varttuneemmalle opiskelijalle.

Kiltahuoneen sohvilla usein nukutaan päiväunia, joten miksei saman tien yöunia? Peseytyminenkin onnistuu pukuhuonetilojen suihkuissa, mutta niiden tavoitettavuus on monesti heikohko. Onneksi teekkarikylässä on aina jokin sauna lämpimänä, joten sekään ei muodostu esteeksi. Parisuhteessa elävälle kiltahuoneella asuminen voi olla hankalaa, sillä ikinä ei tiedä, kuka tulee ja mihin aikaan kyläilemään. Omaa tilaa on siis tarjolla heikosti.

Kaiken kaikkiaan kiltahuoneella asuminen on mahdollista ja ensialkuun varmasti jopa hauska vitsi, mutta pitkässä juoksussa se varmasti alkaisi puuduttaa. Isoimpana ongelmana vastaan tulee vartijoiden välttely, sillä laillistahan asuminen koulun tiloissa ei ole.

Tiedetään erään vanhemman tieteenharjoittelijan asustelleen muutaman viikon kiltahuoneella, kun hän oli evakossa Kisakylästä. Hän ei kuitenkaan jäänyt kiinni, joten hänen asustelunsa päättyi vasta, kun hän pääsi muuttamaan takaisin omaan asuntoonsa".

Milloin on soveliasta lähestyä toista teekkaria lähentelytarkoituksissa?

TKY:n arkistonhoitaja, TKY:n tapaoppaan laatija Tiina Metso: "Mieluummin oikeustoimikelpoisessa tilassa ja aiheuttamatta sosiaalisesti hankalia tilanteita. Toista voi lähestyä missä vain, ei se ole mitenkään paikkasidonnaista, mutta tilannetaju on tarpeellinen asia. Jos ei ole tilannetajua, yleensä ympäristö auttaa. Jos tekee jotakin sopimatonta, kyllä se kerrotaan. Teekkariyhteisössä ei nautita siitä, että joku nolaa itsensä. Lähestymisen pitää tapahtua molempien osapuolien suostumuksella. Ei kannata toteuttaa taistelusuunnitelmaa, jos ei saa toiselta suostumusta. Se on vähän kivikautinen menetelmä".

Missä asioissa pitäisi ottaa oppia fukseilta?

TKY:n arkistonhoitaja, TKY:n tapaoppaan laatija Tiina Metso: "Kaikissa juhlissa tai tilaisuuksissa ne eivät ole fuksit, jotka hälisevät, vaan vanhat. Jos odotetaan nuorilta, että vanhempia kunnioitetaan, on asianmukaista odottaa, että myös nuoria kunnioitetaan. Kaikissa pöytä- ja vuosijuhlissa pitäisi välttää kaikkea hälinää, joka häiritsee.

Sopimatonta on: oma luvaton laulunjohtaminen, rasvaiset laulut sopimattomassa tilanteessa, alkusalaattiin sammuminen, salista katoaminen konferenssiin kun itseä huvittaa tai vaikkapa lautasliinan taittelu pupun korviksi kesken aterian. Lista on loputon, ja täydentyy valitettavasti koko ajan uusilla alituksilla. Ja pahinta on, että häiritsevä vähemmistö jättää varjoonsa tyylikkäästi juhlivan enemmistön".