Sidosryhmät juhlivat 100-vuotiasta korkeakoulua

Ylioppilaskuntaa ei kutsuttu puhumaan

Teksti: Janne Luotola

Teknillinen korkeakoulu saavutti syyskuun alussa sadan vuoden iän. Pyöreisiin vuosiin yltänyttä koulua kunnioitettiin juhlimalla koko vuorokauden.

Aamulla rehtori otti vastaan yritysten ja yhteisöjen tervehdyksiä Saha-rakennuksessa. Päivällä pidettiin TKK:n kutsuvierastilaisuus Finlandia-talolla, ja illalla juhlat jatkuivat illalliskutsuilla Dipolissa.

Juhlapäivän tilaisuudet olivat rehtorin sidosryhmätilaisuuksia. Juhliin osallistui edustajia muun muassa teollisuus- ja elinkeinoelämästä, opetusministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä pääkaupunkiseudun kunnista. Ylioppilaskuntaa ei kutsuttu pitämään päivätilaisuuteen puhetta. "Emme pitäneet puhetta, kun meitä ei pyydetty. Tietysti ylioppilaskunnalla olisi ollut sanottavaa", ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Christian Peltonen pahoittelee.

"Vastaanotosta ei ajateltu, että sinne kutsuttaisiin TKK:n sisäisiä henkilöitä. Me laskemme TKY:n TKK:n sisäiseksi osaksi", juhlien projektipäällikkö Leila Teräsalmi selittää.

Mitä TKY olisi puhunut, jos heidät olisi kutsuttu?

"Jos olisin puhunut juhlissa", ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Christian Peltonen aloittaa, "olisin puhunut siitä, että Aalto-yliopiston luominen vaatii rohkeutta kaikilta osapuolilta."

Uudistus vaatii Peltosen mukaan uskallusta tehdä muutoksia hallintoon, opetukseen ja tutkimukseen. Nyt, kun uusi yliopisto saa lisää resursseja, niiden antamiin mahdollisuuksiin pitää tarttua. "Nyt ei enää keskustella siitä, onko tämä hyvä juttu, vaan siitä, että tehdäänkö tästä sellainen."

Peltonen luettelee vaikuttavia esimerkkejä muista maailman yliopistoista: Cambridgen yliopiston matematiikan laitoksella jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen assistentti. Kukaan ei reputa matematiikan kursseja.

Oxfordin yliopistossa Peltonen mainitsee tavanneensa tohtoriopiskelijan, joka ei halunnut lähteä työelämään, koska yliopistolla oli niin mahtavaa. "Moniko TKK:n opiskelijoista voisi sanoa samaa?" Peltonen kysyy.

Teknillisessä säätiöyliopistossa, Göteborgin Chalmersissa on tiloja, jotka on tarkoitettu sosiaaliseen kanssakäymiseen. "Se rakensi vastaanottavan ilmapiirin", Peltonen kehuu.

Koko yliopistoyhteisö työskentelee yhdessä

Opetusministeri Sari Sarkomaa kiinnitti paljon huomiota yliopistouudistukseen. Hän kiitteli sen etenevän hyvää vauhtia ja yliopistojen saavan lisää taloudellista ja hallinnollista autonomiaa.

"Lisäpanostukset koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan ovat välttämättömiä, jotta tavoitteemme Suomesta huippuosaajien ja innovaatioiden maana toteutuu."

"Koko yliopistoyhteisö on osallistunut valmisteluun todella aktiivisesti ja positiivisesti", hän kiitteli. Muutosten onnistumisen edellytyksenä ministeri piti keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistamista.

Sarkomaa muistutti myös, että yliopisto toimii yhä kansainvälisemmällä tasolla, joten yliopistojen on toimittava paitsi suomen ja ruotsin kielillä myös englanniksi.

Mammonaa menestyjille, pennit pois putoajilta

Nokia Oyj:n ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila nosti esille globalisaation ja teknologiakehityksen aiheuttaman kilpailutilanteen. Hän korosti sitä, että yritykset ja valtiot kilpailevat keskenään. Perinteisten kilpailijamaiden rinnalle ovat Ollilan mukaan nousseet Aasian maat, erityisesti Kiina ja Intia.

Ollila totesi myös, että tutkijoita on rekrytoitava ympäri maailmaa: "Oman laitoksen kasvattien suosiminen vaikkapa kielitaitovaatimuksilla kikkailemalla ei kerta kaikkiaan kuulu tämän päivän yliopistomaailmaan."

Ollila halusi hälventää elinkeinoelämän rooliin Aalto-korkeakoulun hallituksessa liittyviä ennakkoluuloja: "Me emme tarvitse yliopistoja ja korkeakouluja tekemään lyhytjänteistä tuotekehitystä ja selvitystyötä. Tarvitsemme kriittistä, vahvaa ja autonomista yliopistoa, joka kykenee katsomaan ennakkoluulottomasti kauemmas ja haastamaan perinteisiä käsityksiä."

"Opiskelija on nostettava yliopistojen uudistustyössä huomion keskipisteeseen", Ollila julisti. Hän piti esimerkkinä suomalaista peruskoulua, jossa oppilas on asetettu koulutyön keskipisteeseen.

"Yliopistojen tulosvastuuta on vahvistettava", Ollila tähdensi. "Yliopistojen on omaksuttava toimintakulttuuri, jossa laatua ja tuloksellisuutta palkitaan aidosti ja jossa kyetään rakennekehitystä koskeviin päätöksiin."

"Resursseja on voitava rohkeasti ohjata parhaille yksiköille, jotka toimivat suomalaisen yhteiskunnan kehityksen kannalta keskeisillä aloilla. Samalla toimintaa tulee karsia tai lopettaa aloilla, jotka ovat joko menettäneet ajankohtaisuutensa tai eivät kykene saavuttamaan laadullisia tavoitteita."

Insinööritieteitä tarvitaan yhteiskuntatieteiden rinnalla

Tokiossa toimivan YK-yliopiston rehtori Konrad Osterwalder piti TKK:n asemaa hankalana kansainvälisessä mittakaavassa. "TKK on vaikeassa tilanteessa: suomi on vähän puhuttu kieli, ja siksi ulkomaalaisten kiinnostus opiskella kieltä on mahdollisesti rajoittunut. Englanninkielinen kurssiopetus olisi vain osaratkaisu. Sen lisäksi ulkomaalaisiin olisi tehtävä vaikutus myös maan kulttuurilla, mikä on paljon vaikeampaa. Pyrkimys avautua muulle maailmalle ei tarkoita sitä, että vahingoittaisi omaa kulttuuriaan."

Osterwalder kiinnitti huomiota myös yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen, energian saatavuuteen, köyhyyden vähentämiseen ja tasa-arvoon. Hän totesi, että myös ne muuttuvat globaaleiksi kysymyksiksi. "Uudet ongelmat ovat globaaleita ja vaativat insinööri-, luonnon- ja yhteiskuntatieteiden yhteistyötä."

TKK menneisyyttä, Aalto tulevaisuutta

TKK:n rehtori Matti Pursula lainasi TKK:n hallituksen juhlakokouksen julkilausumaa: "Teknillinen korkeakoulu pyrkii strategiansa mukaisesti palvelemaan jatkossakin suomalaista elinkeinoelämää ja muuta yhteiskuntaa korkeatasoisen tekniikan opetuksen ja tutkimuksen avulla."

Korkeakoulu kansainvälistyy ja toimii yhä laajemmassa yhteistyössä ulkomaalaisten yliopistojen kanssa. Pursula korosti, että opetuksen ja tutkimuksen tasoa täytyy nostaa kohti kansainvälistä huippua. "Menestyäkseen korkeakoulu tarvitsee suomalaisen elinkeinoelämän tukea ja yhteistyötä sekä yliopistojen että elinkeinoelämän kanssa."

TKK:n viimeinen rehtori ei puhunut suoraan korkeakoulun olemassaolon päättymisestä. "Uskon, että Teknillinen korkeakoulu on täyttänyt perustajiensa ja kehittäjiensä sille aikanaan asettamat tavoitteet ja olen varma, että myös Aalto-yliopisto tulee ne täyttämään."

Olivatko juhlat hautajaiset?

Teksti: Janne Luotola ja Sini Numminen

"Eivät missään tapauksessa olleet", vararehtori Outi Krause kiistää. TKK:n satavuotisjuhlia on kutsuttu epävirallisesti "hautajaisiksi".

"Näitä juhlia on suunniteltu jo ennen minun vararehtoriaikaani. Kyllä nämä olivat selvästi yliopiston satavuotisjuhlat. Olihan kyseessä juhlavuoden päätapahtuma", Krause painottaa. "Aalto-yliopistolla ei ole mitään tekemistä näiden juhlien kanssa."

"Juhlat olivat yhden aikakauden loppu ja toisen alku", juhlamenojen ohjaaja, professori Riitta Smeds luonnehtii.

"Minun mielestäni oli vähän haikea tunnelma päiväjuhlassa. Katsoimme 100 vuotta taaksepäin. Toisaalta iltajuhlissa virisi positiivinen ja innostunut mieli, jossa vallitsi lämmin yhteisöllisyys."

Hautajaiset tilaisuus ei ollut Smedsinkään mielestä. "Ehkä ennemmin Aalto-yliopiston kihlajaiset", hän pohtii.

"Rehellisesti sanoen olen miettinyt sitä, mitä jää teekkariudesta. Teekkariuden erityispiirre on yhteishenki. Minusta tuntuu, että ryhmähenkeä ei ole enää niin paljon opiskelijoiden kesken kuin meillä vanhemmilla. Ennen tehtiin paljon porukassa, kun oli yhteiset lukujärjestykset", Outi Krause muistelee.

"Uskon, että teekkarius säilyy. Se pystyy määrittelemään tulevaisuudessa itsensä suhteessa muihin ja saa siten ehkä lisääkin omaa identiteettiä. Toisaalta voi syntyä jotain uuttakin, hybridi-identiteettejä", Riitta Smeds uskoo.