Harva lähtee töihin puolitiessä
Aalto-yliopistoon suunnitellaan yhteistä kandidaattiohjelmaa, joka sisältäisi opintoja kaikista kolmesta korkeakouluyksiköstä. Muut kandidaattiohjelmat säilyisivät ennallaan.
Suunnitelma on lievennetty versio muualla maailmassa yleisestä mallista, jossa opiskelija suorittaa ensin kandidaattiohjelman ja hakeutuu vasta sitten yliopiston tiettyyn korkeakouluyksikköön.
"Pyrkisimme siihen, että kandiopiskelijat tekisivät jotakin yhdessä ja sekoittuisivat keskenään", opetuksen muutosryhmän vetäjä Hannu Seristö suunnittelee.
Ohjelma sisältäisi kuitenkin oman suunnitellun maisteriohjelman aineita, eli ammatillinen profiloituminen olisi mahdollista ja ohjelmaan saataisiin erityyppisiä opiskelijoita. "Ydinfyysikkoa ei voi valita samalla tavalla kuin tekstiilitaiteilijaa."
Ohjelma voisi alkaa aikaisintaan 2011 syksyllä. Ohjelmaan otettaisiin sisään todennäköisesti alle sata opiskelijaa. Valmistuttuaan kandidaateiksi heillä olisi mahdollisuus jatkaa maisteriksi jossakin kolmesta yliopiston korkeakouluyksiköstä.
Ohjelma olisi pilottiprojekti, koska yhtäkkistä muutosta ei haluta tehdä. Ohjelmasta voisi syntyä yliopistoon vasta hakeville mielikuva, ettei ohjelma valmentaisi riittävän erityisiin asioihin. "Riskinä on se, että ammatillinen profiili liudentuisi."
Bolognan prosessi jakoi vuonna 2005 tutkinnon kahtia kandidaatti- ja maisterivaiheen opintoihin. Sen perimmäisenä tavoitteena on saada Euroopasta yhtenäinen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Käytännössä Suomessa opiskellaan edelleen mannereurooppalaisen perinteen mukaisesti kandidaatista suoraan maisteriksi.
"Suomessa kysymys on varmaan siitä, miten työnantajat tähän suhtautuvat. Se on vähän hakusessa, kun on totuttu siihen, että kaikilta se maisterintutkinto löytyy, ja se on työnantajille uusi juttu, että alkaa olla myös kandeja", Seristö tuumii.
Toisaalta tulevaisuudessa kandidaatteja on hakemassa yhä enemmän töitä, toisaalta pitkän ajan trendi on se, että ihmiset hankkivat yhä korkeamman koulutuksen. Moni jatkaa vielä maisterista tohtoriksi asti ennen kuin lähtee työelämään.
"Tekniikan kandidaatin tutkinto on suunniteltu luonteeltaan välitutkinnoksi, eikä sen ensisijainen tavoite ole työmarkkinakelpoisuus. Ja hyvä näin. Tekniikan kandidaatin tutkinto ei tuota riittävää osaamista, jos henkilö haluaa työskennellä vaativuudeltaan DI-tutkinnon tehtävissä", Tekniikan Akateemisten Liiton koulutuksen ja työllisyyden yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki perustelee.
Tekniikan kandidaatin tutkintoja suoritettiin koko Suomessa vuosina 2005-2007 yhteensä 68. Kandidaatin paperit hankkineista osa on Korhonen-Yrjänheikin mukaan sellaisia teekkareita, jotka ovat olleet pidempään työelämässä kokonaan ilman tutkintoa ja jotka hankkivat itselleen kandidaatin tutkinnon välitutkinnoksi.
Korhonen-Yrjänheikki ei usko, että kovin moni teekkari jättäisi opintonsa välivaiheeseen. "Näppituntuma on, että kyseessä on maksimissaan joitakin kymmeniä opiskelijoita koko Suomessa."
Korhonen-Yrjänheikki sanoo, että ammattikorkeakoulun insinööritutkinto on tarkoitettu koulutukseksi niihin tehtäviin, joihin kanditaso riittää. Yliopiston kanditutkinto ei ole tarkoitettu työmarkkinakelpoiseksi tutkinnoksi.
Janne Luotola
