![]() |
||||
![]() |
![]() |
![]() |
|
![]() |
![]() |
||||
Lapsuusvuodet näyttävät suunnan opinnoille
Tyttö- ja poikalapset osoittavat pienestä pitäen kiinnostusta erilaisiin asioihin. On vaikeaa sanoa, johtuuko se biologiasta vai kasvatuksen ja kulttuurin vaikutuksesta. ”Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että tyttölapsilla on synnynnäinen taipumus nostaa nukke käsivarsilleen ja alkaa hoivata sitä”, tietää Meeri Nieminen. Keskusteluryhmä tarjoaa lapsen aitojen vahvuuksien tukemista vastapainoksi roolimallien mukaisille odotuksille. ”Jos tyttö osaa rakentaa Duploja ja poikaa kiinnostaa baletti, näihin harrastuksiin pitää kannustaa”, toteaa Henri Seppä. Noora Moilanen uskoo, että tasa-arvo alkaa näkyä seuraavan sukupolven aikana. Myös peruskoulun ja lukion aikaisella kouluopetuksella on vaikutuksensa siihen, mitkä alat tyttöjä ja poikia kiinnostavat. ”Minulla oli lukiossa todella kannustava matikanopettaja. Tuntui, että hän oli minuun tyytyväinen, koska minulta ei odotettu niin paljon”, Nieminen muistelee. Illan päätteeksi heräsi kysymys, millaisin keinoin kouluopetusta voisi tasa-arvoistaa. Kysyimme asiaa Matemaattisten aineiden opetuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta, joka on osa Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitosta. ”Suhtautumiseen vaikuttaa eniten se, miten paljon oppilas kokee hyötyvänsä näistä aineista jatko-opinnoissa”, sanoo tutkija Kalle Juuti. ”Esimerkiksi fysiikka ei ole tyttöjen mielestä niin tarpeellista, kiinnostavaa ja hyödyllistä kuin se on poikien mielestä. Opetuksessa ja opintojen ohjauksessa pitäisikin tuoda paremmin esiin matemaattisten aineiden merkitys opinnoille ja yleissivistykselle.” Juutin mukaan opetusmenetelmillä ei voi juurikaan vaikuttaa sukupuolten eroihin. Opetusmenetelmien vaihtelu ja monipuolinen käyttö motivoivat samalla tavoin tyttöjä ja poikia. Sen sijaan kontekstin valinnalla on merkitystä. Tytöt innostuvat ihmiseen tai tutkimuksen tekemiseen liittyvistä sovelluksista, mutta tekninen tai laiteorientoitunut ote saa heidät kaikkoamaan. Tasa-arvoa koulu- ja opiskelumaailmaan on viime aikoina pyritty loihtimaan esimerkiksi WomenIT- ja TiNA-projekteissa. Meeri Nieminen on ollut mukana WomenIT:ssä. Sen yhtenä toimintamuotona on vierailla seiskaluokilla näyttämässä, että IT-alan naisopiskelijat ovat ihan tavallisia ihmisiä. ”Yksittäisistä projekteista on kuitenkin vielä matkaa todelliseen asennemuutokseen”, arvelee Janne Inkilä. Lisää
>> PT 04/2004: Naiset huomataan – kursseilla ja kiltatoiminnassa>> PT 04/2004: Hyvä jätkä -tytöt pärjäävät TKK:ssa >> PT 04/2004: DI-nainen saa pienempää palkkaa >> PT 04/2004: Teekkarit kommentoivat >> PT 04/2004: Miehistä maailma on tasa-arvoinen |
||||
![]() |