Kevät toi mukanaan vehreän nurmen ja arkkitehtiosastolle loppukritiikit. Kritiikit ovat kurssien loppuhuipennuksia, joissa kurssin aikana tehdyt harjoitustyöt käydään yksitellen läpi kurssin professorin ja assistenttien johdolla. Tilaisuudet saattavat kestää useita tunteja, kurssille osallistuneiden lukumäärästä riippuen.

Arkkitehtiopiskelija Jari Lonka ahertaa monen muun toverinsa tavoin kokoon yhdyskuntasuunnittelukurssin harjoitustyötä. Työn tehtävänantona on suunnitella asuinalue Loviisan Sahaniemen vanhalle saha-alueelle. Opiskelijoiden tulisi suunnitella saha-alueelle 25 000 kerrosneliötä käsittävä asuntoalue. Alueelta täytyy löytyä myös 1000 kerrosneliötä liiketilaa, kylpylähotelli, pienvenesatama, satamapaviljonki, koulu ja päiväkoti. Suurena motivoijana harjoitustyön teossa on se, että aluetta ollaan ilmeisesti oikeasti kaavoittamassa asuinalueeksi.

Arkkitehtiosaston ohi säännöllisesti kulkevat tietävät, että ulos kajastavasta valosta päätellen siellä tehdään hommia aina. Joidenkin aherrus keskittyy töiden palautuspäivien lähelle, jolloin hommia tehdään joskus jopa useita vuorokausia putkeen. Tiivis aherrus voi kuitenkin koitua kohtaloksi. Tarina nimittäin kertoo erään arkkitehtiopiskelijan jopa nukahtaneen osaston portaissa saatuaan työnsä palautettua. Sairaalareissuhan siitä oli väistämättä edessä.

Jari ei yhdyskuntasuunnittelun työn takia ole öitään valvonut, vaan työ on hyvällä mallilla. Innokkaana hän aukoo paperirullia katsojan eteen ja valaisee kuulijalle niissä olevia merkintöjä. Asuinalueen suunnitteluprosessi pitää sisällään monta elementtiä. Alueesta tehdään asemakaavaluonnos, joka virallisena asiakirjana kertoo tarkkaan jopa kaikki lakipykälät, jonka mukaan alue tulee rakentaa. Alueesta tehdään myös muun muassa talojen julkisivuja havainnollistava piirros. Piirros kertoo myös yleisesti siitä, minkälainen tunnelma alueelle halutaan luoda. Näiden lisäksi suunnitelmasta rakennetaan pienoismalli.

Varsinainen suunnittelu aloitetaan tiedon hankinnalla, kuten suunniteltavan alueen erilaisten tarpeiden määrittelyllä. Tiedonhankinnan avulla alueesta pyritään luomaan kattava kokonaiskuva, ennen kuin varsinainen työ voi alkaa. Sen jälkeen suunnittelu onkin ideoiden pallottelua puolelta toiselle. Kun suunnitelmiin ollaan tyytyväisiä, on vuorossa varsinaisten piirrosten puhtaaksi piirtäminen.

Jarin yhdyskuntasuunnittelun harjoitustyön piirroksia tuijotellessa selviää pikku hiljaa, että hän on suunnitellut alueelle matalia puukerrostaloja. Puun hän sanoo valinneen materiaalikseen alueen sahahistorian vuoksi. Puu on suunnittelussa tällä hetkellä myös hyvin suosittu rakennusmateriaali.

Se, miellyttävätkö Jarin suunnitelmat yhdyskuntasuunnittelukurssin professori Kimmo Lapintietä ja assistentteja, selviää vapun jälkeen pidettävässä kritiikkitilaisuudessa.

Jarilla on kolmannen vuoden opiskelijana takanaan jo muutamia kritiikkejä. Kuinka arkkitehtiopiskelijoita valmistetaan kritiikkeihin?

- Arkkitehdin opintojen alussa opetetaan ihan perusasioita, kuten tussin käyttöä, taitetaan ja revitään planssia. Sitä kautta ja vanhemmilta opiskelijoilta mallia ottamalla alkaa ajan kuluessa hahmottua, miten asiat tehdään eri tilanteissa.

- Ensimmäinen kritiikki meillä oli aivan opintojen alussa, jolloin piirsimme ryhmissä assistenteistamme luonnollisen kokoisia piirustuksia. Muistaakseni meidän ryhmälle sanottiin, että "tämä piirustus on aivan kammottava", Jari naurahtaa.

- Kritiikissä saa minun puolestani haukkua ihan vapaasti. Kritiikkitilanteet eivät ole koskaan turhia tilanteita, sillä niissä saa palautetta tekemästään. Ja onhan se ikuinen dilemma, että joku on jonkin mielestä hyvännäköinen, joku taas ei!

Se, suhtautuvatko kaikki opiskelijat Jarin tavoin näin rennosti kritiikkiin ja minkälaista arkkitehtiosaston kritiikkitilaisuuksissa oikeasti on, selviää ensi numerossa.