Ota oma tilasi haltuun, opiskelija

Johanna Mitjonen

Opiskelijoiden murheet ovat varsin yhteneväisiä kaupungista riippumatta. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL onkin nyt päättänyt, että opiskelijan asia näkyy tulevan syksyn kunnallisvaaleissa. Asiaa tukeakseen se julkaisi viime viikolla Liisa Ansalan, Tuomas Vanhasen ja Johanna Nuortevan toimittaman Kuntavaikuttamisen käsikirjan. Artikkeleissa tarjoillaan ylioppilaskuntien vaikuttamistyön tueksi näkökulmia kunnalliseen ja opiskelijalähtöiseen vaikuttamiseen sekä toimintaan kunnallisvaalien alla.

Mitä nämä opiskelijan asiat tulevissa kunnallisvaaleissa täällä pääkaupunkiseudulla sitten voisivat olla? Katto pään päälle on ainakin yksi. Maakunnissa koteja opiskelijoille riittää suhteellisen hyvin, mutta suuremmissa kaupungeissa ongelmia on. Viime syksynä sekä pääkaupunkiseudulla että Tampereella opiskelija-asuntojonot olivat valtaisat. Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikan ongelmat ovat ilmeiset, koska nyt huhtikuussa vuokra-asuntojonoissa uutisoitiin olevan 35 000 ihmistä. Kotia täältä on todella vaikeaa löytää, edullista lähes mahdotonta.

Tässäpä yksi teema opiskelijalle kiinnostua paikallisesta päätöksenteosta, koska juuri sitä kunnissa tehdään. Tämän lehden pääjuttuun Vain vaikuttamalla voit voittaa haastattelemani, kunnallisvaaleihin lähdössä oleva Johanna Tikanmäki tiivisti hyvin, miksi kunnallisella päätöksenteolla on väliä: "Kotikunta päättää kaavoituksesta; uusien opiskelija-asuntojen sekä nykyisen asunnon ympäristön tulevaisuudesta, joukkoliikenteestä ja opiskelija-alennuksista, terveyspalveluista ja monista muista asioista, jotka suoraan vaikuttavat teekkarin omaan elämään ja myös kukkaron paksuuteen."

Uskaltaudu myös itse ehdokkaaksi! Pelkkään äänestämiseen ei asioita kunnallisvaaleissa tarvitse jättää: moni nuori haluaisi äänestää toista nuorta, jotta oman elinpiirin asioille tapahtuisi jotain. Kokoomuskin etsi viime sunnuntain Hesarissa sivunkokoisella ilmoituksella työmiehiä ja työ­naisia toivotalkoisiin. "Jos olet mieluummin haravan varteen tarttuvaa kuin parvekkeelta neuvoja huutelevaa sorttia, lähde rohkeasti Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokkaaksi", teksti hymyilevän Jyrki Kataisen irtopään vieressä julisti.  Puolueet laittavat listojaan kuntoon siis juuri nyt.

Kuntavaikuttamisen käsikirjan julkistamistilaisuuden yhteyteen oli järjestetty myös paneeli. Tarkoituksena oli että poliitikot vastailisivat opiskelijoille tärkeiden palveluiden tuottamisesta kunnissa ja esittäisivät konkreettisia toimenpiteitä opiskelijoiden tarpeiden huomioimiseksi, koska kunnallispoliitikko on vastuussa myös kuntansa opiskelijoista. Pisteitä paneelissa keräsi esimerkiksi Helsingin kaupungin valtuuston jäsen, 28-vuotias diplomi-insinööri Mari Puoskari nostamalla esille sen, etteivät asiat ole oikein mallillaan kun vain noin 10 prosenttia opiskelijoista voi asustella pääkaupunkiseudulla opiskelija-asunnoissa.

Vaikka tilaisuudessa oli kahvia tarjolla, oli vanhempien poliitikkojen vastauksia kuunnellessa nuukahtaa. Konkretiaa heidän vastauksistaan oli vaikeaa löytää. Tiedän, tiedän. Poliitikko ei vastaa siihen mitä kysytään, vaan siihen mitä haluaa. Sivulla 10-12 kolme yhteiskunnallisiin asioihin kallellaan olevaa teekkaria vastaa onneksi ihan suoraan siihen onko yhteiskunnasta pakko olla kiinnostunut. Sen mitä he vastasivat, saat käydä kurkkimassa sisäsivulta. Itse vastaan: kyllä on.

Julkistamistilaisuudessa puhumassa käväisi myös poliitikko Osku Pajamäki aiheesta: Miksi on tärkeää että opiskelijoiden ääni kuuluu politiikassa? Pajamäki vastasi kysymykseen kysymyksellä: miksi ei? Vastuut ja velvoitteet meillä jo on, joten poliittinen osallistuminen on ehdottoman tärkeää, oli hänen viestinsä. "Älä ulkoista itseäsi poliittisesta päätöksenteosta", Pajamäki muistutti. Kaikki kyynisiä juttuja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kirjoittavat ylioppilaslehtien päätoimittajat Pajamäki käski erottaa.

Kirjoittaja irtisanoi juuri edullisen työsuhdeasuntonsa ja joutuu muuttumaan sikakalliiseen kaksioon asuntopulan vuoksi.