SYL puolsi rahoitusmallin muutosta
Opetusministeriö on saanut koottua yhteenvedot lausunnoista, jotka on annettu uudesta yliopistolakiesityksestä, sekä lausunnoista, jotka on annettu yliopistojen ohjaukseen ja rahoitukseen liittyvistä pykälistä ja käytänteistä.
Opetusministeriön mukaan uusi yliopistolaki tekisi yliopistoista itsenäisiä oikeushenkilöitä, vahvistaisi yliopistojen autonomiaa, lisäisi taloudenpidon liikkumavaraa ja muuttaisi yliopistojen hallitusten kokoonpanon strategisen johtovastuun mukaiseksi.
"Lähes kaikki lausunnonantajat pitävät yliopistouudistusta tärkeänä, perusteltuna ja välttämättömänä tapana parantaa yliopistojen toimintamahdollisuuksia lisäämällä yliopistojen autonomiaa", lukee yhteenvedossa, joka on tehty lausunnoista, jotka koskevat luonnosta hallituksen esitykseksi uudeksi yliopistolainsäädännöksi.
"Valtion rahoitusta ei saa vähentää se, että yliopisto saa täydentävää rahoitusta tai pääomatuottoja", Aalto-korkeakoulusäätiön lausunto korosti.
Lausunnon antoivat joulukuun puolella Aalto-korkeakoulusäätiön lisäksi muun muassa Teknillinen korkeakoulu (TKK), Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta (Tokyo) ja Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY). Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TKY) ei antanut lausuntoa.
Uusi hallinto-, ohjaus- ja rahoitusmalli uudistaisi yliopistojen tulosohjausta niin, että yliopistot tekisivät opetusministeriön kanssa kolmivuotisia tulossopimuksia, joiden toteutumista ministeriö seuraisi vuosittain. Sopimukset sisältäisivät niin toiminnalliset kuin määrälliset tavoitteet, kuten tarvittavat määrärahat ja niillä saavutettavat tulokset.
Yliopistojen kokonaisrahoitus muodostuu valtion talousarviossa yliopistoille osoitetuista toimintamenomäärärahoista ja tätä täydentävästä rahoituksesta kuten lahjoituksista. Opetusministeriön kautta yliopistoille osoitettava toimintamenorahoitus koostuu perus-, hanke- ja tuloksellisuusrahoituksesta. Valtion suora rahoitus yliopistoille on noin 64 prosenttia kokonaisrahoituksesta.
Opetusministeriö sai reilut 30 lausuntoa esityksestä, joka koskee yliopistojen ohjausta ja rahoitusta ohjaavia pykäliä ja käytänteitä.
Yksittäisiltä ylioppilaskunnilta asiaa ei kysytty, vaan Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) jätti lausunnon kaikkien puolesta. Lausunnon antoivat myös kaksi ministeriötä, yliopistot ja monet ammattiyhdistykset.
SYL pitää esitettyä rahoitusmallia pääpiirteissään hyvänä. Ohjausprosessin keventäminen ja pidempiin sopimuskausiin siirtyminen ovat sen mukaan kannatettavia asioita, jotka korostavat yliopistouudistuksen tavoitetta itsenäisemmistä ja omasta kehityksestään aitoa vastuuta kantavista yliopistoista.
SYL pitää yliopistojen rahoituksen sitomista indeksiin tervetulleena yliopistojen rahoituksen turvaajana. SYL näkee kuitenkin yliopistojen rahoituksen jo nykyisellään riittämättömänä ja vastustaa valtiovarainministeriön ajatusta tuottavuusohjelman ulottamisesta yliopistoihin rahoitusta säätelemällä.
"Valtaosa lausunnonantajista piti yliopistojen ohjausjärjestelmään ehdotettuja muutoksia perusteltuina. Näiden katsottiin luovan hyvät edellytykset yliopistojen kannalta välttämättömälle toiminnan pitkäjänteisyydelle ja ennustettavuudelle", opetusneuvos Jorma Karhu opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksiköstä sanoo.
"Ohjausprosessissa ja rahoitusmallissa pidettiin oikeansuuntaisena pyrkimystä laadulliseen tarkasteluun, joskin osa lausunnonantajista näki toimenpiteet riittämättöminä. Ohjauksen ja rahoitusmallin indikaattorien jatkokehittämisessä korostettiin laatuun perustuvien tekijöiden osuuden kasvattamista suhteessa määrällisiin tekijöihin."
Uusi yliopistolakiesitys, jonka viimeiset muotoilut tehdään lausuntojen pohjalta, on tarkoitus lähettää ministeriöstä eduskunnalle helmikuun lopussa. Eduskunnan päätöstä odotetaan kesäkuussa. Laki astuisi voimaan 1.8.2009.
Janne Luotola
