Yliopistouudistus edellyttää muutoksia korkeakoululakiin

OPM: Itsenäisyydestä huolimatta valtio holhoaa

SYL: Ylioppilaskunnan nimitysoikeuden menetykselle emme voineet mitään

Teksti: Janne Luotola

Opetusministeriö on lähettänyt luonnoksensa uudeksi yliopistolaiksi sidosryhmille lausuntoja varten. Uuden yliopistolain tarkoituksena on lisätä yliopistojen autonomiaa ja tehdä niistä itsenäisiä oikeushenkilöitä.
Opetusministeriön mukaan yliopistot saavat paremmat edellytykset hankkia lisärahoitusta lahjoituksilla, pääomatuloilla ja liiketoiminnalla. Tämä luo taloudellista liikkumavaraa ja joustavuutta yliopistojen toimintaan.

Yliopistojen päätehtävät ovat jatkossakin tutkimus ja siihen perustuva opetus. Valtio takaa kaikkien yliopistojen riittävän perusrahoituksen, jota korotetaan vähintään kustannusten muutosten mukaan.

Hallitusneuvos Eerikki Nurmi opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osastolta kiistää, että tämä olisi uhka yliopistojen toiminnan takaamiselle. "Valtio rahoittaa niitä samalla tavalla kuin nykyisin. Valtio seuraa edelleen, että yliopistot toteuttavat lakisääteiset tehtävänsä. Näissä asioissa itsenäisyys ei tuo muutosta nykyiseen."

Nykyinen yliopistolaki säätää, että yliopiston hallituksessa pitää olla yliopiston ulkopuolisia jäseniä vähintään yksi ja enintään kolmasosa. Uusi yliopistolaki muuttaisi ulkopuolisten määrän puoleen.

"Syy liittyy itsenäisen oikeushenkilön asemaan, hyvästä taloudenpidosta huolehtimiseen ja varmistamaan yhteiskuntasuhteita valtiovaltaan ja muihin yhteiskunnallisiin toimijoihin", Nurmi perustelee.

Lausuntoja odotetaan viimeistään lokakuun puoliväliin mennessä. Laki viimeistellään lausuntokierroksen jälkeen syksyllä. Ensi vuoden alusta lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle, ja se on tarkoitus saada voimaan ensi lukukauden alussa. Uudet yliopistot aloittaisivat toimintansa itsenäisinä oikeushenkilöinä 1.1.2010.

Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen koulutuspolitiikasta vastaava Eeva Myller varmistaa, että liitto on antamassa syyskuun lopulla lausunnon lakiluonnoksesta. Hallitus ei ole kuitenkaan vielä linjannut sen sisältöä.

"Yliopistolain voimaanpanolakiin ja siirtymäsäännöksiin tarvitaan lisäyksiä yhdistyvien ylioppilaskuntien osalta", Myller arvioi. "Pääosin olemme tyytyväisiä lakiluonnoksesta mutta eihän kaikki mene meidän mielemme mukaan."

Myller on varovainen arviossaan, sillä SYL on ollut mukana opetusministeriön yliopistolain ohjausryhmässä ja vaikuttanut sitä kautta yliopistolakiluonnokseen. Ohjausryhmään kuuluu myös edustaja opetusministeriöstä ja yliopistosta.

Aalto-yliopiston hallituksen kokoonpanosta Myller esittää SYL:n hallituksen kannaksi, ettei sen hallintomallia kopioitaisi muihin säätiöyliopistoihin.

Ylioppilaskunnalla ei ole oikeutta nimetä edustajaansa hallitukseen. "Aalto-yliopiston säädekirja on lahjoittajien neuvottelun tulos, johon me emme pysty vaikuttamaan. Emme olleet siihen tyytyväisiä muttemme voineet tehdä mitään", Myller pahoittelee.

• Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistyvät Aalto-yliopistoksi.
• Työnantajan neuvotteluoikeudet siirtyvät yliopistoille, joten yliopistot voivat harjoittaa nykyistä itsenäisempää henkilöstöpolitiikkaa. Virkasuhteet muuttuvat työsopimussuhteiksi.
• Yliopistojen yhteiskuntasuhteet ja toimintakyky turvataan niiden uudessa, itsenäisessä taloudellisessa asemassa. Yliopiston hallituksen jäsenistä puolet mukaan lukien puheenjohtaja ovat yliopiston ulkopuolisia. Hallituksen valitsee yliopistokollegio. Akateeminen päätöksenteko säilyy entisellään.
• Toteutetaan valtakunnallinen yhteishaku. Vastuu opiskelijavalinnoista säilyy yliopistoilla. 
• Opiskelijoiden ja ylioppilaskuntien asema yliopistoissa säilyy ennallaan. 
• Korkeakoulututkintoon johtava opetus säilyy maksuttomana. Yliopistot saavat mahdollisuuden kerätä maksua vieraskielisiin maisteriohjelmiin osallistuvilta EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.