Osui, mutta upposiko?

Liisa Lähteenaho

Kirjoittaja on sosiaalitieteilijä, joka pitää kylmästä Jallusta ja lämpimästä miehestä.

Kuinka suuri on Polyteekkarin lukijajoukko? Moniko lukijoista lukee samaisen lehden TKY tiedottaa -palstaa? Valistunut arvaukseni on, että ruokalistasivua lukuun ottamatta lehden lukijoita on kokonaisuudessaan suhteellisen pieni määrä, ja että ylioppilaskunnan ilmoituksia tavaavat todennäköisesti vielä harvemmat.

On aina jollain tavalla herättävää, kun Polyteekkarin tapainen, jokseenkin marginaalinen media saa kansallista huomiota. Muutama viikko sitten näin tapahtui — Polyteekkarissa ollutta tekstiä siteerattiin valtakunnan päämediaksi kutsutun sanomalehden sunnuntaisivuilla. Siteeraus alkaa sanoilla "Asiattomat, syrjivät ja loukkaavat puheet", ja jatkuu häirinnän ja kiusaamisen lyhyellä kuvauksella sekä kehotuksella ottaa yhteyttä ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin, mikäli kokee kohdanneensa epäasiallista tai loukkaavaa käytöstä. Miksi Helsingin Sanomat koki aiheelliseksi nostaa lainauksiinsa ylioppilaskunnan ilmoituksen häirintäyhdyshenkilöistä? Ilmoitus on lähes sanasta sanaan sama kuin se, jota käyttää tiedottamisessaan säännöllisesti myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Miksei HYY ole saanut julkisuutta vastaavalla ilmoituksellaan? Lukeeko Helsingin Sanomain sunnuntaitoimitus tarkemmin leikkikouluikäistä Polyteekkaria kuin lähes satavuotiasta Ylioppilaslehteä?

Helsingin Sanomien rivi-ilmoituksen kokoinen lainaus on keskusteluttanut ainakin TKY:n toimijoita. Oliko ilmoitus ehkä hauska, melkein hupaisaksi jäynäksi tulkittava? Vai koetaanko Otaniemen teekkariyhteisö todella edelleenkin miehisenä ja tämän lisäksi seksistisenä, homofobisena ja rasistisena? Onko tällaiseen kokemiseen oikeaa syytä?

Muun muassa Tilastokeskuksen luvut kertovat, että suomalainen työelämä on edelleen voimakkaasti jakautunut miesten ja naisten aloihin. Naiset valtaavat yliopistoja kovaa vauhtia, mutta TKK:lla ja TKY:­llä miehet ovat edelleen enemmistössä — sekä opiskelijoina, työntekijöinä että päättäjinä. Tutkimusten mukaan häirintä on yleisintä juuri sellaisilla aloilla ja työpaikoilla, joissa on yksipuolinen sukupuolijakauma. Teekkari on herrasmies, sanotaan. Olepa siis herrasmiehenä myös rehellinen: oletko joskus kohdellut naispuolista kurssikaveriasi epäasiallisesti saunassa tai vaikka sitsien työnjaossa? Oletko sanonut (ihan vain huumorilla) yhtä kaveriasi homoksi ja toista neekeriksi? Ja teekkarinaiset: puhutteko vastakkaisen sukupuolen edustajista sellaiseen sävyyn, että vastaavista jutuista voisi vastakkaisen sukupuolen edustaja joutua vaikka oikeuteen? Oletteko jättäneet tylsän ja hiljaisen teekkaritytön ilman paria laskareissa?

Eduskunnan taannoisessa häirintäskandaalissa ryvettyi muutaman kansanedustajan lisäksi koko talon maine työpaikkana. Tällä hetkellä eduskunta on monissa ajatuksissa vanhojen likaisten setien temmellyskenttä, jossa nuorilla avustajatytöillä on aivan muu kuin tulevan poliittisen toivon rooli. Jos kansakunnan kaapin päällä istuvat voivat käyttäytyä miten vain haluavat, voiko parempaa käytöstä odottaa opiskelijoilta, joita samainen laitos kurittaa jokaisella vaalikaudella uusilla tempuilla?

Minusta voi. Todistakaa, että Helsingin Sanomien lainaus johtui vain ajankohtaisuudesta eduskunnan häirintäkohun vuoksi. Osoittakaa, että sivistyksellänne, moraalillanne ja käytöksellänne olette ansainneet tasokkaan koulutuksen, korkeamman opintotuen ja paremman asumismukavuuden kuin vallankahvassa vielä keikkuvat vanhempanne. Aamulatten saatte kaupan päälle — jos katsotte tekijää tiskin takana vain silmiin.