Ohjakset omat

Sini Numminen pohtii, mitä olisi parempi opintojen ohjaus

Aikoinaan opintojen rajauskeskustelun käydessä kuumimmillaan, opiskelijajärjestöt ihan oikein hälisivät opintojen ohjauksen puutteesta. Tutkinto tulee olla mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen tietyssä ajassa, joten nyt on entistä ajankohtaisempaa tarjota opiskelijoille tukea heidän opintotavoitteissaan.

Samaan hengenvetoon eräs professori muistutti Hesarin mielipidepalstalla, että onhan kaikissa yliopistoissa ohjauspalveluita. Opiskelijoiden tulisi olla aktiivisia ja hakeutua itse oikeaan paikkaan. Professori ihmetteli, miksi opiskelijat eivät tule kylään, hänen oma vastaanottoaikansa oli keskiviikkoisin, että tervetuloa vain.

Hätätilanteessa onkin apua tarjolla, siinä professori on oikeassa. On opintoneuvojia, opettajia, ja armas ylioppilaskuntakin vielä. TKK:n palvelut ovat parantuneet, sillä saimme opintopsykologin, jonka kanssa voi keskustella esimerkiksi ajankäytön hallinnasta tai opiskelumotivaatiosta. Päättäväisimmät opiskelijat saavat varman vastauksen, hyvä.

Ohjauksen tavoittamattomissa on kuitenkin suuri lauma opiskelijoita. Surffaillaan kurssilta toiselle, katsellaan, ehkä ollaan väärällä alalla, tai sitten ei. Loppujen lopuksi löydetään itsensä jostain satunnaisesta moduulista, mutta miksi ihmeessä juuri sieltä, sitä opiskelija ei välttämättä tiedä itse.

Jokaisella tulisi olla joku henkilö, joka kysyy oikeat kysymykset. Tai joku porukka, jossa mietittäisiin omia haaveita. Itse kävin erinomaisia keskusteluita fuksituutorini kanssa, mutta siitä on jo aikaa. Ihmettelen, miksi tuutoritoiminta loppuu usealla osastolla fuksivuoden jälkeen. Moniko pääaineen professori ottaa yhteyttä omiin opiskelijoihinsa? (Omassa opinto-oppaassani näin luvattiin, mutta tämä hilpeyttä herättävä maininta oli poistettu uusista versioista.)

Kukaan ei voi antaa minulle oikeita vastauksia. Edes jonkinlainen kiinnostuksen osoitus korkeakoulun puolelta olisi silti tervetullutta toimintaa. En tarkoita teknisiä kikkailuja, kuten omaHOPSin palauttamista opintoneuvojan postilaatikkoon, vaan jotain muuta tapaa kysyä mitä kuuluu. Ylioppilaskunnalle ulkoistettu fuksitoiminta voisi kaivata täydennystä.