Omaleimaista massatuotantoa

Kaavoittajat haluavat tehdä erinäköisiä asuinalueita, arkkitehdit vaihtelevia ratkaisuja. Rakennuttajat ja rakentajat eivät kuitenkaan halua ottaa riskejä vaan tekevät mahdollisimman yleispäteviä ratkaisuja. Pystytetäänkö tänä päivänä eleettömiä asuntoja vai syntyykö ihmisten ihmeteltäväksi mielenkiintoisia rakennusympäristöjä?

Rakennusalan toimijat kertovat, millaisia asuntoja he tekevät ja millaisissa asunnoissa he asuvat.

Teksti: Janne Luotola

Kaavoittaja

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, asemakaavaosasto
Toimistopäällikkö Kari Piimies

Koti
Piimies: "Asun Etelä-Helsingissä kerrostalossa."

Työnäyte
Piimies: "Mielenkiintoisimmat ovat Tähtisadeaukion molemmin puolin avautuvat korttelit Itäkeskuksessa. Se on suhteellisen tiiviisti kaavoitettu kokonaisuus."

Sopisiko työnäytteesi kodiksesi?
Piimies: "En tunne aukion asuntoja mutta voisin asua paikalla. Itäkeskuksen kohteessa on suurin piirtein samanlaisia ominaisuuksia kuin kotitalossani, kuten että rantapuisto on kivenheiton päässä ja kauppakeskukseen on myös kivenheiton matka."

Umpikorttelit kuuluvat Helsinkiin

"Helsingissä pyritään rakentamaan laadukkaasti riippumatta siitä, missä ollaan", Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston toimistopäällikkö Kari Piimies sanoo. "Jos tontti myydään ulos, saattaa tulla kallista ja huonompaa tavaraa."

Piimies ei näe kaavoitusta rakentamista rajoittavana vaan päinvastoin mahdollisuuksia avaavana tekijänä. Kaava määrää, millaiseksi kaupunkikuva muodostuu, miten rakennukset sijoitetaan tontille ja millaisia näkymiä sijoittelu avaa.

"Me emme ruiski taloja metsään vaan pyrimme rakentamaan raideliikenteen varteen ja kantakaupungin alueelle, jotta ihmisten olisi helppo päästä paikasta toiseen, toisin kuin naapurikunnissa."

Helsingin erityispiirre on matalaprofiilinen keskusta ja Keski-Pasilan ja Itäkeskuksen korkeat talot. Sen lisäksi kaupunki pyrkii säilyttämään jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Uudistuotantoa ohjaa umpikorttelien periaate.

Rakentamisen tärkeimmät arvot ovat määrällisten ja laadullisten seikkojen tasapaino. "Pyrimme tekemään paljon asuntoja, 5 000 vuodessa, mutta hyvälaatuisia ja ekologisia sekä monipuolisia rakennustyyppejä."

Kaupunki käyttää vertaisryhmiä apuna joidenkin kaavoituskohteiden suunnittelussa. "Ongelma on se, että meillä ei ole niitä tulevaisuuden asukkaita, joilta kysyä."

Kaavoittaja
Espoon kaupunki, kaavoitusyksikkö
Asemakaavapäällikkö Kristiina Peltomaa

Koti
Peltomaa: "Asun Helsingin Malmilla itse rakennuttamassani omakotitalossa. Olen ollut Helsingissä 30 vuotta töissä."

Työnäyte
Peltomaa: "En ole kaavoittanut itse vaan olen esimiehenä toiminut kaavojen esittelijänä. Kauklahden asuntomessualue on tiivis alue, kuin pikkukaupungin keskus."

Sopisiko työnäytteesi kodiksesi?
Peltomaa: "Kauklahti on kohde, jossa voisin ajatella asuvani. Pidän kuitenkin Malmista - siellä asuu tavallisia ihmisiä."

Ilmapiiri täytyy luoda selkeillä ohjeilla

"Kaavoitus vaikuttaa keskeisesti siihen, millaisiksi alueet muodostuvat", asemakaavapäällikkö Kristiina Peltomaa toteaa. Asemakaava määrittää paitsi rakennusten, katujen ja puistojen paikat, myös uuden alueen kokonaisvision.

Visio on Peltomaan mukaan uusi asia kaavoituksessa. Siihen sisältyvä korttelisuunnitelma kuvaa konkreettisilla malleilla, millainen alueesta tulee. "Yhä enemmän halutaan myös abstrakteja suunnitelmia, kuten ilmapiirin luomista, mutta niiden käytännön ohjaaminen on hankalaa."

"Asemakaavoittajien pitäisi osata purkaa, miksi jokin näyttää hyvältä. Esimerkiksi vanha näyttää paremmalta kuin uusi, koska kun alueelle tulee ikää, se antaa alueelle syvyyttä."

Espoon kaupunkirakenne muodostuu viiden kaupunkikeskuksen ympärille. "Jotkin keskukset ovat vielä kehitysvaiheessa. Tapiolan ja Leppävaaran yleisilmeet näkyvät ehkä selkeimmin."

Kaavoitus vaikuttaa uudisrakentamisalueiden ekologisuuteen, sijaintiin, rakennustyyppeihin, rakentamisen laatuun ja viihtyisyyteen. "Ihminen haluaa samaistua asuinympäristöönsä - se on tärkeää omalle identiteetille."

Rakennuttaja
Vuokratalo-osakeyhtiö Espoonkruunu
Toimitusjohtaja Esa Eichhorn

Koti
Eichhorn: "Asun vanhassa rintamamiestalossa Vantaan Vapaalassa. Asuin ennen kerrostalossa, ja kun perhe kasvoi, halusimme isomman asunnon läheltä. Lasten koulu ja päiväkoti merkitsi paljon - ja se ettei ajotietä tarvinnut ylittää."

Työnäyte
Eichhorn: "Meillä ei ole omakotitaloja. Lähimpänä ovat paritalot, mutta tyypillisimpiä rakennuksiamme ovat kerrostalot kuten Nelikkokuja 2."
Kuva: Espoonkruunu

Sopisiko työnäytteesi kodiksesi?
Eichhorn: "Olen käynyt kaikissa uusissa kiinteistöissämme, ja kaikki asunnot ovat sellaisia, joihin olisin voinut muuttaa."

Kilpailun puuttuminen ei kannusta erilaisiin ratkaisuihin

"Asunnon pitää sopia monelle", toimitusjohtaja Esa Eichhorn toteaa. Toinen vuokra-asunnon vaatimus on se, että se toimii myös tulevaisuudessa. "Uudistuotannon kohdalla on nyt kysyntää pieniin asuntoihin, mutta suunnitelmat tehdään niin, että ne voidaan yhdistellä isommiksi, jos tilanne muuttuu."

Tällä hetkellä vuokra-asuntomarkkinoilla ei ole käytännössä kilpailua, koska kaikki kohteet ovat täynnä. "Jos olisi kovempi kilpailu, rakentajat miettisivät enemmän, kuinka palvella asukkaita."

Rakennusmahdollisuuksia rajaa valtion hintakontrolli, koska vuokrahintojen pitäisi olla mahdollisimman alhaalla. Espoonkruunu pyrkii erottautumaan kilpailijoista rakennusten laadulla.

Eichhorn mainitsee yrityksen tavoitteiksi edullisen vuokran lisäksi hiilidioksidikuorman vähentämisen sekä asuntojen muunneltavuuden. Muiden tilojen kuten sauna- tai pesutilojen pitää olla toimivia ja joukkoliikenneyhteyksien riittävät.

Arkkitehti
Pekka Piha
Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine

Koti
Piha: "Asun kerrostalossa Lauttasaaressa. Se on normaalikokoinen perheasunto. Siitä on työpaikalle 300 metriä."

Työnäyte
Piha: "Peruskorjauskohde Asunto Oy Veijarivuori on entinen toimistotalo, josta tehtiin asuintalo vuosituhanteen vaihteessa. En ollut itse tekemässä sitä mutta se on asunto-osastomme suunnittelema."
Kuva: Larkas & Laine

Sopisiko työnäytteesi kodiksesi?
Piha: "Totta kai, se on oikein hyvä talo. Joskus tuli harkittua muuttamista mutta päätettiin toisin. Siitä on muutama sata metriä pidempi matka työpaikalle."

Hieno nimi leimaa erikoiseksi

"Kun mennään kauemmaksi keskustoista, bulkki on selkeätä. Muuta ei voi toteuttaa", arkkitehti Pekka Piha toteaa. Vastapainoksi hän mainitsee hyvin profiloiduista asuntoalueista Lauttasaaren Merenkulkijanrannan ja Eiranrannan, joilla on selkeä imago ja tarina.

"Peruskorjauskohteisiin, joissa teollisuusrakennus muutetaan asunnoiksi, tulee enemmän omaa leimaa ja erilaisia ratkaisuja."

Pihan mielestä on karu tosiasia, että kunhan asunnon perusedellytykset täyttyvät, ihmiset valitsevat halvimman vaihtoehdon. Silloin asunnon ainutlaatuisuudella ei ole merkitystä.

"Meillä eivät tulevat asukkaat pääse suoraan vaikuttamaan suunnitteluun, vaan siinä on yleensä aina rakennusliike tai rakennuttaja välissä."

"Rakennusyhtiöt ottavat harvoin riskejä. Ne tekevät niin kuin ovat ennenkin tehneet."

Urakoitsija
Oy Alfred A. Palmberg
Toimitusjohtaja Pauli Mäkelä

Koti
Mäkelä: "Asun Helsingin keskustassa kerrostalossa."

Työnäyte
Mäkelä: "Katajanokalle valmistui tänä vuonna Asunto Oy Katajanokan Luotsi."

Sopisiko työnäytteesi kodiksesi?
Mäkelä: "Voisin hyvin asua siinä. Eivät kotitaloni ja Katajanokan talo samanlaisia ole mutta molemmista on kävelymatka Stockmannille."

Suunnittelija ei ota riskejä

"Kun ostetaan tontti, asemakaava määrittää rakentamisen reunaehdot", toimitusjohtaja Pauli Mäkelä sanoo. Sen perusteella arkkitehti piirtää rakennuksen.

Myös asiakaskunta, jolle asunnot tehdään, vaikuttaa siihen, millaisia taloja pääkaupunkiseudulla nousee pystyyn. "Se määrittää, paljonko rahaa on laittaa kohteeseen ja minkä tyyppisille asukkaille rakennukset suunnitellaan."

"Voimme tuottaa erikoisempiakin asuntoja, jos asemakaava joustaa ja asiakaskunnan halukkuus riittää", Mäkelä sanoo. Hän pitää toissijaisena sitä, mitä erikoisempien rakennusten tuottaminen maksaisi.

Rakennusyhtiö Palmbergin erikoisuutena Mäkelä pitää hyvin suunniteltuja pohjia mittasuhteita ja yksityiskohtia myöten. "Asunto toimii niin kuin sen ajatellaan toimivan, ja uskon, että olemme onnistuneet siinä hyvin. Kun esimerkiksi keittiö suunnitellaan, sen toimivuus käydään läpi alan asiantuntijan kanssa."

Peruslähtökohta rakennustuotannossa on Mäkelän mukaan yksinkertainen: "Emme ota suunnittelussa riskejä." Erikoisia rakenteellisia ratkaisuja ei kannata tehdä, koska rakentaja ei voi olla varma, vetoavatko ne asuntoa hakeviin.

Rakennuttaja
Sato Oyj, asuntorakennuttaminen
Toimialajohtaja Pekka Komulainen

Koti
Komulainen: "Asun omakotitalossa. Tärkeää siinä on piha, se että pääsee lähelle maata ja oma vapaus."

Työnäyte
Komulainen: "Emme ole tehneet omakotitaloja mutta rakensimme Tuusulaan kymmenkunta erillistaloa."
Kuva: Sato

Sopisiko työnäytteesi kodiksesi?
Komulainen: "Ne ovat asuntoina ihan kelvollisia mutta elinpiirini on nykyisellä alueellani. Omassa ja rakennuttamissani asunnoissa on sekin ero, että erillistalot ovat kaksitasoisia. En sitäkään asumismuotoa mahdottomana pitäisi."

Yleispätevät ratkaisut miellyttävät valtaosaa

Omintakeista voi rakentaa joustavasti. Omistusasuntomarkkinoilla asiakas saa valita huoneiston pinta-alan rakentamisen alkuvaiheessa, asuntorakentamisen toimialajohtaja Pekka Komulainen kertoo. Sen lisäksi huoneiden paikkaa, kokoa ja varustelutasoa voi muunnella.

Vuokra-asuntomarkkinoilla tilanne on toinen, koska asukkaat tulevat vasta, kun talo on valmis. "Silloin pyritään hakemaan yleispäteviä ratkaisuja eli sitä, mikä tyydyttää valtaosaa asukkaista."

Tässäkin Sato pyrkii erottumaan korkealla suunnittelulaadulla ja muunneltavuudella. Asukkaat arvostavat kyselyiden ja tutkimusten mukaan ennen kaikkea hyvää sijaintia, sen jälkeen asunnon toimivuutta. Ja tietysti hinnan ja laadun on vastattava toisiaan.

Arkkitehti
Ulpu Tiuri
Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri Oy

Koti
Tiuri: "Asun Helsingin keskustassa vanhassa kerrostalossa."

Työnäyte
Tiuri: "Suunnittelin esimerkiksi 3-kerroksisen talon nuorisoasunnoksi Kauklahden asuntomessualueelle."

Sopisiko työnäytteesi kodiksesi?
Tiuri: "Talossa kyllä mutta suunnittelemani asunto ei ole paikalla, jolle itse muuttaisin. Minähän en valitse tehtävieni sijaintia. En minä asuntoja itselleni suunnittele, vaikka suunnittelen niitä niin, että voisin asua niissä itsekin."

Ainutlaatuisuus syntyy muunneltavuudesta

Arkkitehti Ulpu Tiuri ei pidä siitä, että nykyasuntoja sanotaan samannäköisiksi. "Miksi puhua ulkonäöstä? Se on vain yksi näkökulma. Ennemmin pitäisi puhua siitä, annetaanko erilaisille ihmisille valinnanvaraa."

Asuntotuotannon samanlaistumiseen johtaa Suomen rakennusmarkkinoiden pienuus. Tiuri pyrkii erottumaan muista suunnittelemalla muunneltavia asuntoja. "Pitää noudattaa asukkaan valintoja, millainen hänelle tehtävästä asunnosta tulee."

Vuokranantajille on tärkeää saada vaihtaa huoneistojakaumaa rakennusten elinkaarten aikana. Asukkaan taas on pystyttävä päättämään asuntonsa pohjaratkaisusta. Rakennuksen asuntomäärää ja asuntojen huonemäärää pitää voida muunnella.

Urakoitsija
YIT, asuntorakentaminen
Tuotantopäällikkö Esa Turkka

Koti
Turkka: "Asun vanhassa erillistalossa Pohjois-Helsingissä. Tämän tyyppistä asuinaluetta etsin suhteellisen läheltä työpaikkaa."

Työnäyte
Turkka: "Toki meillä on erillistalojakin mutten osaa nimetä. Olen kerrostalorakentamisen puolelta."
Kuvateksti: Asunto Oy Espoon Halssi, Soukka, Espoo. Kuvan ottaja: YIT

Sopisiko työnäytteesi kodiksesi?
Turkka: "Ei sillä ole väliä, kuka talon on rakentanut. Minulla ratkaisi puhtaasti sijainti. Tällä alueella YIT ei ole juuri rakentanut. Ihan hyvin olisin voinut valita myös uudistalon."

Kilpailua käydään laadusta

"Käytännössä kaikilla rakentajilla on käytössään samat jutut: asunnot räätälöidään yksilöllisesti", tuotantopäällikkö Esa Turkka sanoo.

"Meillä ostaja pystyy tekemään yksilöllisiä ratkaisuja maksamatta mitään - yksinkertaistaen sillä tavalla, että hän voi valita esimerkiksi laatoituksen värin."

Nykyisen finanssikriisin aikana omistusasuntokauppa on kuitenkin hiljentynyt, ja rakentamisen painopiste voi siirtyä vuokra-asuntoihin, joita ei voida räätälöidä. "Tuetut vuokratuotteet ovat bulkkia. Vuokrakohteissa tehdään, mitä rakennuttaja on suunnitellut. Me teemme rakennukset toisten suunnitelmien mukaan."

Turkka mainitsee YIT:n erikoisuudeksi keskittymisen merenrantarakentamiseen. Silti yrityksen varsinaiset kilpailukeinot markkinoilla ovat laatu ja palvelu. Asiakas saa tehdä suunnitelmissa omia valintoja. "Eivätköhän keinot ole kaikilla samat - kaikki kilpailevat vain siitä, kuka onnistuu parhaiten."

Tärkeintä taloissa on ostajien kannalta "sijainti, sijainti ja sijainti: että se on vaikkapa Helsingissä, radan varrella ja oikealla puolella tietä". Tärkeintä Turkan mielestä on kuitenkin asunnon toimivuus.