Pelkkä energiatehokkuusremontti ei kannata

Ilmastonmuutoksen kiihtyminen ja energian hinnan nousu antavat aiheen miettiä energiatehokasta rakentamista. Paineet energian säästöön ovat kovat, mutta onko energiatehokas uudisrakentaminen tai remontoiminen kokonaisvaltaisesti ajateltuna taloudellista ja ekologista?

 Teksti: Hanna Hihnala

VTT:n erikoistutkija Pekka Tuomaala on puhunut jo pitkään energiatehokkaan rakentamisen puolesta. Kun sopivaa urakoitsijaa ei oman talon rakentajaksi löytynyt vuonna 2003, hän rakensi energiatehokkaan talon itse.

"Ennen muuta energiatehokas rakentaminen on suhtautumis- ja osaamisasia", Tuomaala painottaa.

Energiatehokkaan matalaenergiatalon rakentaminen, jonka lämmitysenergian tarve on puolitettu nykymääräystasoon verrattuna, maksaa tällä hetkellä 3-5 prosenttia enemmän kuin energiasyöpön. Huippuenergiatehokkaan passiivitalon, jonka lämmitysenergian tarve on noin neljäsosa nykymääräystasosta, lisäinvestointikustannus on 10 prosenttia. Investointi maksaa itsensä takaisin noin 10 vuoden kuluttua.
"Täytyy muistaa, että talon elinkaari on pitkä ja alun jälkeen talo tuo säästöä", Tuomaala sanoo.

EU-tasolla päätetty rakentamisen energiamääräysten kiristäminen pienentää uusien rakennusten energiantarvetta 20-30 prosenttia vuoteen 2009 mennessä.

Tuomaala toivoo, että viimeistään uusien määräysten myötä eri suunnitteluosapuolet löytävät toisensa. Tällöin olisi tarjolla alusta loppuun saakka huolella suunniteltuja ja toteutettuja rakennuksia, kaavoituksen puitteissa tietysti.

"Arkkitehdin täytyy piirtää ne ikkunat johonkin suuntaan, miksei sitten etelään päin, jolloin auringon energia saadaan hyödynnettyä", hän toteaa.

Periaatteina toimivat selkeät kokonaisratkaisut. Tärkeimmät asiat uudisrakentamisessa ovat riittävän paksu ja hyvin eristävä ulkovaippa, hallittu ilmanvaihto ja tehokas lämmön talteenotto lämmintä ilmaa hukkaamatta, sekä huolellinen toteutus.

Jos vanhaan rakennukseen ollaan tekemässä muitakin korjauksia, kannattaa siinä yhteydessä miettiä remonttia myös energiatehokkuuden näkökulmasta.

"Pelkkä energiatehokkuusremppa tulee harvoin taloudellisin kriteerein järkeväksi", Tuomaala muistuttaa.

Uudisrakennuskannasta uusiutuu vain noin prosentti vuosittain. Korjausrakentamisen puolella volyymi puolestaan on noin 3,5 prosenttia vuodessa. Periaatteessa korjausrakentamisen alalla on enemmän tehtävissä juuri nyt. Ongelmana on, että vanhojen rakennusten reunaehdot, kuten rakennetekniset ja arkkitehtuuriset ratkaisut, ovat rajoittavia.

"Jos tähtäin on pidemmällä horisontissa, niin uudisrakennuskantaan panostaminen on perusteltua", Tuomaala kertoo.

Rakennuskannassa on iän myötä poistumaa koko ajan. Myös ihmisten asumistarpeet muuttuvat elämäntilanteen myötä. Osa muuttaa taajamiin ja lisäksi asumisväljyysvaatimukset kasvavat. Uudisrakentamista siis tarvitaan tulevaisuudessa.

VTT:n tutkimusprofessori Heikki Seppä uskoo, että lyhyellä tähtäimellä tärkeintä on energian säästäminen. Tutkimukset osoittavat, että jos ihminen on tietoinen energian kulutuksesta, hän vähentää sitä. Hänen kehittämänsä kodin automaatiojärjestelmä pyrkii tuomaan tekniikan helposti arkielämän joka hetkeen.

"Tähän asti pidin kotiautomaatiota humpuukina", Seppä tunnustaa.

Automaatiota ajatellessa tulee helposti tekniikkasokeus. Se voi tuottaa vaikeaselkoista tekniikkaa, jonka käytöstä tavallinen pulliainen ei ymmärrä mitään. Siksi helppojen käyttöliittymien merkitys korostuu.

"Energiakriisi tuottaa järkevää automaatiota", Seppä löytää positiivisen näkökulman.

Near Field Communication -standardin (NFC) mukainen "mokkula", kuten Seppä sitä nimittää, voi kommunikoida langattomasti kotiverkon sisällä sekä tietokoneen että kännykän kanssa. NFC tarkoittaa radiotaajuisen etätunnistuksen hyvin lyhyillä etäisyyksillä mahdollistavaa tekniikkaa, jota on suunniteltu käytettäväksi erityisesti matkapuhelimien yhteydessä. Kuluttajalle tärkeää on tietää, että käyttöliittymätekniikka on halpaa, toimivaa ja yksinkertaista.

Ihmisellä on tarve havainnoida ja tarkkailla ympäristöä, siksi täysautomaatio ei ole koskaan realistinen vaihtoehto. Automaation avulla saa kuitenkin helposti päätöksiin vaikuttavaa tietoa.

"Halu liittyy hetkeen", Seppä korostaa. "Saat kännykällä heti tietoosi vaikka energian kulutustiedot, kun ajatus pälkähtää päähäsi."

Järjestelmän voi rakentaa kotiin pala palalta niin, että tunnistimia liitetään laitteisiin, joista tietoja halutaan mitata.

Myös Seppää huolestuttaa ilmaston nykyinen tilanne. Päättäjät toivovat uusia ratkaisuja energiaongelmaan, mutta ollaanko liikkeellä liian myöhään. "Nyt on todella kiirus, eikä nopeasti voida tehdä mitään."

Vaikka uusi innovaatio ratkaisusta syntyisi juuri nyt, se ei toisi helpotusta heti. Kestää keskimääriin 20-70 vuotta ennen kuin uudesta keksinnöstä tulee arkipäiväistä tekniikkaa.