Arvometalleista yltäkylläisessä Etelä-Afrikassa insinööri on kultaa kalliimpi luonnonvara. Osaamispulasta kärsivässä maassa kolmekymppinen ict-insinööri on kansankunnan kermaa.
Teksti: Camilla Lehtinen
Kuvat: Kenneth Lehtinen
Etelä-Afrikassa pula teknisen alan osaajista alkaa olla kansallinen hätätila, kun osaamisvaje jarruttaa jo maan hyvässä vauhdissa ollutta talouskasvua. Maan imagokin on uhattuna, sillä ammattilaisia ei ole tarpeeksi vuoden 2010 jalkapallon MM-kisojen valmisteluihin.
Akuutti osaamispula johtuu Etelä-Afrikan insinöörien ikääntymisestä: noin puolet ammattilaisista jää 5-10 vuoden päästä eläkkeelle, eikä lähtevien tilalle ole tulossa tarpeeksi uusia tekijöitä. Suurin syy nuoren polven pienuuteen 48 miljoonan ihmisen maassa on apartheidin aikainen koulujärjestelmä, joka piti mustan valtaväestön opinnot minimissä ja rajoitti ammatinvalintaa.
Järjestelmän varjo näkyy yhä teini-ikäisen demokratian opetuksessa, ja valtaosa kouluista tarjoaa heikon pohjan teknisen alan opinnoille. "Luonnontieteiden ja matematiikan opetus peruskoulussa on pääsääntöisesti huonoa. Yliopistotasolla tilanne on onneksi toinen", sanoo sähkötekniikan insinööriksi valmistunut Siseko Ngxola, 30.
Johannesburgissa asuva kahden lapsen isä on hyvämaineisen Nelson Mandela Universityn kasvatteja. Tämän pretorialaisen yliopiston opiskelijoita kosiskellaan jo kesken opintojen yritysten omiin koulutusohjelmiin. Varsinkin ict-alan yritykset metsästävät teräviä päitä, sillä ohjelmistoyhtiö Oraclen laskelmien mukaan alalle tarvittaisiin jo ensi vuonna noin 50 000 uutta osaajaa. Se on neljänneksen lisäys nykyiseen ammattilaisten määrään.
Jopa 40 prosentin työttömyysasteen ja korkeiden koulumaksujen maassa yritysten tarjoukset kiinnostavat. Varsinkin, kun firman koulutuksen kautta pääsee monesti lisäoppiin ulkomaille. "Kuuden kuukauden harjoitusjakson jälkeen avoinna olivat paikat Brasiliaan tai Isoon-Britanniaan", kertoo Nokian koulutuspakettiin yhdeksän vuotta sitten tarttunut Siseko.
Nuorten ammattilaisten ulkomailla hankkiman tietotaidon toivotaan palaavan Etelä-Afrikkaan yritysten ja koko maan hyväksi. Ulkomaankomennuksissa on kuitenkin riskinsä: moni nuori osaaja jää maailmalle. "Uramahdollisuudet ovat länsimaissa ja Aasiassa laajemmat ja palkka parempi", Siseko tietää maata vaivaavan aivovuodon taustan.
Siseko itse palasi neljän vuoden Lontoon pestin jälkeen takaisin kotiin. "Haluan maksaa velkani kotimaalleni ja antaa jotakin takaisin", hän perustelee paluutaan. Rahalliset velat Siseko on jo kuitannut: valtion stipendinä myöntämä joustolaina on maksettu Lontoon tuloilla.
Kotikylän puun alla opintiensä aloittanut yksihuoltajaäidin poika käyttää nyt maailmalla keräämäänsä tietotaitoa maanmiestensä ja -naistensa parhaaksi. Business Advisorin tittelillä Johannesburgissa työskentelevä Siseko vetää työnantajansa Etelä-Afrikan Nokia Siemens Networksin pilottihanketta. Käynnissä on uusi kyläpuhelinhanke köyhässä Dwesan kyläyhteisössä maan eteläosissa.
Sisekon hankkeelta odotetaan paljon. Village Connectioniksi ristityllä suomalais-intialaisella innovaatiolla on tarkoitus linkittää maaseudun väki matkapuhelinverkkoon. "Kyläpuhelinratkaisun ohjelmistoilla tavallisesta tietokoneesta voi virittää gsm-puhelinkeskuksen, joka välittää puheluita jopa kymmenen kilometrin säteellä. Radioyhteyden kautta voi soittaa toisiin kyliin tai kansalliseen gsm-verkkoon", Siseko selvittää.
Kaupallisen menestyksen ohella Sisekolle näyttää olevan tärkeää ict:n tuoma hyvinvointi. "Kylän viljelijä voi nyt soittaa auranomistajalle ja kysyä auran saatavuutta sen sijaan, että kävelisi asiaa tarkistamaan. Mummi voi soittaa lapsenlapsilleen Johannesburgiin oman kotinsa rauhasta milloin haluaa."
"Puhelimen käyttö avaa monia uusia mahdollisuuksia elämänlaadun parantamiseen. Kaavailemme muun muassa säätiedotusten ja terveyspalveluiden tuomista puhelimiin", Siseko kertoo tohkeissaan ja muistuttaa, että jokainen kymmenyksen lisäys matkapuhelinten määrässä kasvattaa maan bruttokansantuotetta 0,6 prosentilla.
Maailman suurimpien tuloerojen maassa insinöörit ovat kansankunnan uutta eliittiä niin ansiotason kuin arvostuksen osalta. Maaseudulla kokonaisen perheen kuukauden tulot voivat jäädä 70 euroon, kun diplomi-insinööri kaupungissa tienaa monesti saman verran kuin Suomessa.
"Tavalliset ihmiset pitävät meitä teknisen alan ammattilaisia arvossa", Siseko kertoo. Usko insinöörin kaikkivoipaisuuteen voi tosin joskus olla piinaavaakin. "Nokialla töissä ollessani sain tuon tuosta pyyntöjä korjata puhelimia. Nykyään jos kerron Village Connectionista ja siihen liittyvistä mikroaalloista, kääntyy puhe yleensä rikkinäisiin mikroaaltouuneihin."
Suomalaisia insinöörejä Siseko tapaa taajaan. Millaisena suomalaiset kollegat näyttäytyvät maapallon toiselta puolelta katsottuna? "Suomalaisten ja eteläafrikkalaisten erot eivät ole niin kovin suuria, insinööri on aina insinööri", hän pohtii. "Pohjoiset työtoverini ovat ahkeria ja he ovat avoimia uusille ideoille. Tietoa jaetaan avoimesti. Olen oppinut sitä kautta paljon", Siseko muistelee lämmöllä suomalaisten kanssa tekemäänsä projektia. "Ja hauskaa suomalaiset insinöörit haluavat pitää," Siseko lisää merkitsevästi hymyillen.
