Teekkarit lakittivat Mantan

Jälleen kymmenet tuhannet tulivat seuraamaan, kun Manta sai lakkinsa 30.4. Vaikka nosturi ei saanut savusaunaa nousemaan, suoriutuivat teekkarit mainiosti vuoden 2007 lakituksesta.

Johanna Mitjonen

Mantan eli Havis Amandan patsaan lakittamisella on pitkät perinteet. Kansatieteen opiskelija Ulla Koistinen tekee parhaillaan pro seminaari -työtään patsaan lakituksesta yhteistyössä Helsingin kaupungin taidemuseon kanssa.

Koistinen kertoo, että ensimmäistä kertaa lakitus on tapahtunut mahdollisesti jo vuonna 1909, mutta viimeistään heti 1920-luvun alussa, minkä todistaa kirjoitus Ylioppilaslehdessä vuodelta 1925. Kertomuksen mukaan vuonna 1909 Mantan olisi lakittanut Kaivohuoneella maisteri K.W. Hopun johdolla juhlinut seurue, joka ylioppilaslakin lisäksi kietoi neidolle pöytäliinan paidaksi.

Koistinen tuumii, että juuri Mantan valikoitumiseen lakitettavaksi lienee vaikuttanut alastoman nuoren naisen figuuri, koska ylioppilaat olivat vuosisadan alussa lähes poikkeuksetta nuoria miehiä.

Lisäksi merkitystä lienee ollut patsaan otollisella sijainnilla ja sillä seikalla, että Mantan suihkulähteen käynnistäminen on merkinnyt helsinkiläisille kevään tuloa. Viisikymmentäluvulle saakka vappupäivästä alkoi ylioppilailla kesäpäähineen, valkolakin, jokapäiväinen käyttö. Nykyään tapa elääkin modernisoituneena vain teekkareiden keskuudessa. Vappuna teekkari asettaa lakin päähänsä ja käyttää sitä juhlissaan aina syksyn Lakinlaskiais-bileisiin saakka.

"Sitä, miksi Mantan lakituksesta on tullut niin suosittu juhlaperinne muidenkin kuin ylioppilaiden keskuudessa, on vaikea sanoa", Koistinen jatkaa. "Varmaankin siihen on vaikuttanut juuri Havis Amandan patsaan suuri suosio helsinkiläisten keskuudessa: Manta on monesti äänestetty Helsingin suosituimmaksi veistokseksi."
Johanna Mitjon