Tuotekehityskurssi kymmenen vuotta

Kylteri, teekkari ja taikkilainen saman pöydän ääressä

Johanna Mitjonen

20.4. pidetyssä Tuotekehitysgaalassa tuotteita tai koneita ei puettu smokkiin tai iltapukuun, vaan tarkoituksena oli esitellä eri alojen opiskelijoiden yhteistyöprojekteja, jotka on tehty TKK:n suojissa.

Gaalan tuotokset valmistuvat koneosaston tuotekehitysprojekti-kurssilla, joka on pyörinyt vuodesta 1997. Joka vuosi tapahtuvat näyttelyt ovat olleet siitä asti mukana. Vararehtori Kalevi Ekman sanoo, että joka vuosi projektiin tulee uusia kuvioita. Esimerkiksi toissa vuonna gaala pidettiin Taideteollisen korkeakoulun LUME-keskuksessa.

Tänä vuonna kaikkiaan 12 projektissa on ollut mukana yli sata opiskelijaa, joista runsaat 20 ulkomailta. Opiskelijoita oli mukana TKK:n, TaiK:in ja HKKK:n lisäksi muunmuassa Yhdysvaltain MIT:sta, Rhode Island School of Designista, Ruotsin KTH:sta Tanskan DTU:sta ja Tallinna Tehnikaülikoolista.

Parhaat tuotekehityssovellukset tulevat aikanaan kaupalliseen käyttöön. Kunkin projektin budjetti on 10 000 euroa, joka katetaan yhteistyöyritysten maksamilla projektimaksuilla.

Tuotekehityskurssin parhaita saavutuksia viime vuosilta ovat olleet: komposiittirakenteinen katapultti (opiskelijoiden maailmanmestaruus 2003), superabsorbenttisuoja terrorismia ja pommeja vastaan (2004), mobiili palontutkintasimulaattori Mopsi (Vuoden Projektiteko kunniamaininta 2005) ja älykäs baaripöytä (2006). Projektien aiheet vaihtelevatkin runsaasti. Yhteistä kaikille hankkeille on se, että ne koostuvat eri alojen opiskelijoista: mukana on teekkareita, kyltereitä sekä taikkilaisia.

Opiskelijayhteistyön lisäksi keskeistä Tuotekehitysgaalassa on toiminta yritysten kanssa. "Koko projektihan perustuu täysin yhteistyöhön firmojen kanssa. Olemme kymmenessä vuodessa käyttäneet yli miljoona euroa yritysten rahaa kurssin pyörittämiseen," Ekman sanoo.

Hän kuitenkin lisää, että yhtiötkin ovat hyötyneet: on tehty hyödyllisiä tutkimustuloksia, prototyyppejä ja keksintöjä. Myös kosolti työntekijöitä tai diplomityöläisiä on löytynyt, yritykset ovat saaneet tunnettavuutta ja paljon uusia ajatuksia on syntynyt.

Uusin idea on rakentaa tulevaisuuden tuotekehityslaboratorio, jonka tarkoituksena ei ole yhtään sen vaatimattomampi kuin maailman parhaiden tuotekehittäjien kouluttaminen. "Tässä tutkimusyhteisössä kaikki eivät suinkaan ole insinöörejä, vaan laboratoriomme tulee olemaan tieteidenvälisyyden pesä," Ekman hehkuttaa.

"Tämä FLPD-laboratorio, future lab of product design, muodostaa itse asiassa kovan tukijalan TKK:n, Taikin ja HSE:n yhteistyölle, tulee huippuyliopisto tai ei." Ekman sanookin, että yhteistyö on välttämätöntä kaikissa tapauksissa. Hän näkee myös Helsingin yliopiston olevan tulevaisuudessa voimakkaasti mukana kuvioissa.

Ekman on innostunut FLPD-ympäristöstä, koska siellä on mahdollista, että tulevat yritysten tuotekehittäjät, yliopistojen tutkijat sekä nuoremmat ja vanhemmat opiskelijat kohtaavat ja saavat yhteisiä projekteja aikaan. "Tästä tulee kehittyessään sellainen juttu, että maailmassa ei ole ennen nähty!".

Tänä vuonna tuotekehittelyhankkeessa mukana oleva Jussi Hyvärinen kertoo, että kipinä kurssille lähtemiseen tapahtui edellisen kesän Murjottelu-projektin myötä. "Olin töissä sponsoriyrityksessämme Sintrolissa ja sieltä kyseistä projektia lähdettiin viemään eteenpäin".

Hyvärisen mielestä murjottelu on parasta harjoittelukokemusta mitä hänen omalla alallaan pystyy samaan. "Yhteistyö teollisen muotoilijan kanssa oli kivaa, opettavaista ja projektimme oli haastava. Saimme paljon vastuuta, ja palkitsevinta oli nähdä tuotteen syntyminen. Se lähti vain muutamasta summittaisesta viivasta paperilla ja päättyi toiminnalliseksi prototyypiksi, minkälaista ei ole muualla maailmassa. Parasta oli vapaus olla luova ja mahdollisuus luoda itse projektisuunnitelma, jolla tuotekehitystä lähdettiin läpiviemään.

Hyvärinen toimii projektipäällikkönä omassa ryhmässään. Ryhmän Dumo-nimisen projektin tarkoituksena oli kehittää mittari, joka kykenee havaitsemaan pölytason muutoksia vapaassa ilmatilassa. Tämä pölyanturi perustuu tribosähköiseen ilmiöön, joka käytännössä tarkoittaa pölyhiukkasen sähkövarauksen mittaamista.

Aiheen valintaan vaikutti muun muassa se, että pölystä on tullut kasvava ongelma teollisuudessa. Nykyaikaisen tuotannon puhtauskriteerit asettavat uudenlaisia vaatimuksia tuotantolaitosten sisäilman laadulle.

Projektissa mahdollistuvat niin uudenlaisen teknologian käyttäminen kuin markkinoille täysin uusi tuote. Hyvärinen kehuu hanketta monipuoliseksi: "Projekti sisältää mekaniikkaa ja sähkösuunnittelua, teollista muotoilua sekä laajalti markkinatutkimusta. Lisäksi tämä on haasteellista: tuote on tarkoitus saada tuotantovalmiiseen vaiheeseen hankkeen loputtua".

Dumon projektiryhmä koostuu eri alan opiskelijoista kolmesta eri yliopistosta: Teknillisestä korkeakoulusta, Tanskan teknillisestä yliopistosta ja Taideteollisesta korkeakoulusta. Se, että joukko on ollut sekä kansainvälinen että monitieteellinen, on Hyvärisen mukaan ollut positiivinen kokemus.

"Ryhmätyöskentely kansainvälisessä projektissa on ollut mielenkiintoista ja tuonut uusia ulottuvuuksia. Sen aikana ryhmämme välille on muodostunut loistava tiimihenki; kaikki ovat tuoneet oman erikoisosaamisensa vaativaan projektiin. Haasteellisuutensa ja suuren työmääränsä takia se on toiminut hyvänä harjoitteluna työelämään".