Hamppu ja muita tabuja

Kannabiksen käyttö on Suomessa laitonta, kuten myös pimeä työvoima tai juovuksissa ajaminen. Erona jälkimmäisiin on se, ettei kannabiksesta juuri kuule puhuttavan — se on tabu, teema, josta ei uskalleta keskustella julkisesti. Nyt raotamme hiukan vaikenemisen verhoa ja otamme selvää, mitä kannabiksesta ilmiönä sanovat lääkäri, poliitikko sekä käyttäjä.

Teksti: Sofia Ziessler

Kannabiksen sisältämä tetrahydrokannabinoli, eli THC, kiihdyttää aivojen kannabinoidireseptorien toimintaa. Kannabinoidireseptorin välittäjäaine anandamidi puolestaan kiihdyttää ruokahalua, edistää mielihyväntunnetta ja vaikuttaa motoristen ja kognitiivisten toimintojen säätelyyn. Kannabinoidireseptoreita on hyvin vähän hengitystä ja muita tärkeitä ruumiintoimintoja säätelevillä alueilla, minkä arvellaan olevan syy siihen, ettei kannabis aiheuta ihmiselle kuolemaa. Kannabiksen käyttö kasvattaa kuitenkin riskiä sairastua psykoottisiin sairauksiin.

Alun perin kannabista on käytetty lääketieteellisiin tarkoituksiin, kuten kivun lievittämiseen, mutta nykyään kannabis on maailman yleisin laiton huume. Yliopisto-opiskelijoiden vuoden 2004 terveystutkimuksessa selvisi, että suomalaisista opiskelevista miehistä 25 % ja naisista 17,6 % on käyttänyt kannabista. YTHS:n yleislääkäri Mikael Nyströmin mukaan näihin lukuihin ei tosin sisälly moni satunnainen kokeilija, joka on jättänyt homman kerrasta sikseen.

YTHS:n Helsingin ja Espoon sairaanhoitopiirin johtaja Mikko Murtosen mukaan opiskelijoiden kannabiksenkäyttöön törmätään vain satunnaisissa yksittäistapauksissa, joita tulee hänen piirissään esiin noin 200-300 kappaletta vuodessa. "Mahdollisia tilanteita, joissa opiskelijan kannabiksen käyttö voi tulla ilmi, ovat fuksien terveystarkastukset sekä masennus-, ahdistus- tai paniikkihäiriötapaukset. Näissä tapauksissa opiskelijan ongelman syitä etsitään kartoittamalla hänen mahdollista huumeidenkäyttöään", Murtonen kertoo. Nimenomaista huumekontrollia YTHS:llä ei siis oletusarvoisesti tehdä. Satunnaisesti YTHS.lle hakeutuu myös akuutteja tapauksia, joihin liittyy äskettäinen kannabiksenkäyttötilanne.

Nyströmin mukaan kannabiksen käyttö juontuu usein tupakanpoltosta, mutta joskus homma menee toisin päin: "Ihmiset alkavat toisinaan tupakoida, koska haluavat polttaa kannabista." Nyströmin mielestä kannabiksen polttaminen on joka tapauksessa kyseenalaista. "Ihmiset eivät tiedä, miten kannabis heihin vaikuttaa." Kannabinoideja on käytön jälkeen ruumiissa pitkään: hiuksissa 120 päivään saakka, virtsassa yhdestä kahteen päivään kevyessä käytössä ja kolmesta neljään viikkoon pitkäaikaisessa käytössä.

Nyströmin mukaan kannabiksen positiiviset vaikutukset ovat osittain epätodellisia. "Ihmiselle tulee tunne, että hän pärjää paremmin, mutta elämänhallinnan kannalta kannabiksella ei ole mitään sellaisia vaikutuksia", Nyström arvioi. Myös psykiatrilla olisi oma kantansa kannabiksenkäyttöön: "On tutkittu, että kannabis aiheuttaa psykoosia ja skitsofreniaa", Nyström toteaa. Hän ei halua allekirjoittaa mitään käytön riskirajoja, mutta toteaa kuitenkin, että kannabiksessa on laatueroja: itse kasvatettu hamppu on usein miedompaa ja mahdollisesti myös puhtaampaa. "Omaan käyttöön kasvattamisesta pitäisi ehkä rangaista lievemmin", Nyström myöntää, vaikkei silti haluaisi laillistaa kannabista. "Miksi ihmisten pitää ylipäänsä päihdyttää itsensä? Sikäli alkoholi vastaan kannabis -keskustelu on väärällä pohjalla", Nyström kommentoi. Ihmisen pitäisi haitallisen ja toisen haitallisen valinnan sijaan ennemminkin kysyä itseltään, mikä osa reaalimaailmaa on hänelle sellaisenaan sietämätöntä.

Poliitikon sana

Huumeet ja päihteet herättävät voimakkaita tunteita myös politiikassa. Hyvän esimerkin tarjoaa kannabiksen lääkekäyttö, jonka sallimista kukaan poliitikko ei ole uskaltanut ehdottaa. "Varoittavan esimerkin tarjoaa vuoden 2003 eduskuntavaalikampanja, joissa eräs vihreiden listoilla ollut ehdokas erehtyi kannattamaan kannabiksen käytön dekriminalisointia. Sen seurauksena esimerkiksi Espoossa vihreiden vaalimainosten jakajien päälle jopa syljettiin, solvauksista ja huutelusta puhumattakaan", kansanedustaja Jyrki Kasvi kertoo.

"Asiaan liittyy myös se, ettei kyse ole ainoastaan lääketieteellisestä, vaan myös kulttuurisesta asiasta. Alkoholi on vahvasti osa suomalaista kulttuuria, ja pääosa suomalaisista ei korvaisi alkoholia kannabiksella. Sen sijaan päihdeongelmaisten päihteiden käyttö lisääntyisi, kun ´päihdepalettiin´ tulisi yksi laillinen päihde lisää. En usko, että yhteiskuntamme pystyisi ilman suuria ongelmia ainakaan lähitulevaisuudessa laillistamaan kannabistuotteita", Kasvi pohtii. Hänen mielestään asiasta on kuitenkin hyvä käydä kiihkotonta yhteiskunnallista keskustelua.

Avaruuskakkua ja pössyttelyriittejä

Keijo, 23, käyttää säännöllisesti kannabista. Keijon mukaan hampusta tulee kevyt olo, kaikki naurattaa, ja musiikki kuulostaa mielettömän hyvältä. "Hamppu pistää ajattelemaan ja keskittymään omiin mielensisäisiin juttuihin." Hamppua on tosin monia eri lajikkeita; jotkut tekevät olon löysäksi ja jotkut aktiiviseksi. Huonoksi puoleksi Keijo mainitsee jumittamisen, josta voi tulla pysyvä olotila, jos aineet eivät ehdi poistua elimistöstä runsaan käytön takia.

"Mulla koulumenestys riippuu motivaatiosta. Hamppu saattaa viedä motivaation niistä jutuista, jotka ei kiinnosta, eikä mulla se vie sitä todellakaan niistä, jotka kiinnostaa," Keijo kertoo. Hän pohtii myös laittomuusteemaa: "Hampun polttaminen on ihan eri juttu, jos sillä ei tueta huumebisnestä — kotona kasvattaminen on siinä mielessä kadulta ostamiseen verrattuna parempi vaihtoehto."

Länsimaissa, toisin kuin idässä ja entisaikaan, ei Keijon mielestä suhtauduta päihteisiin kunnioittavasti. Huumeiden käyttö on nykyisessä yhteiskunnassa irrotettu kontekstistaan, ja siihen liittyy eksistentialistisia kauhukuvia oman elämän hallinnan menettämisestä. Keijo suhtautuu pilvenpolttoon kuin riittiin. Hän myös blandaa sätkänsä nokkosella tai koivunlehdillä — ei siis tupakalla — tai polttaa puhdasta hamppua ringissä toisten kanssa.

Onko hamppu vain helppo tie onneen? Eikö ihmisen pitäisi itse hiukan ponnistella saavuttaakseen avaran olotilan? "Meditaation avulla olisi varmasti mahdollista saavuttaa kaikki mahdolliset mielentilat ja päästä toiseen todellisuuteen, mutta hamppu on oikopolku", Keijo myöntää.

Tapio, 20, kuuluu käytön lopettaneiden joukkoon. Tapion ensimmäinen kokeilu ei ollut kaikkein järkevimmästä päästä. "Otin vähän liikaa spacecakea, ja kaikki vaikutukset tulivat epämiellyttävän vahvoina, eikä se ollut enää kovin kivaa", Tapio muistelee. "Alkuun tuli todella mukavat fyysiset tuntemukset, mutta sen jälkeen en enää jaksanut pitää silmiä auki. Kun oli pakko pitää silmiä kiinni, näin epämiellyttävän unen tyylisiä juttuja."

Tapion mielestä osittain myös huumevalistuksen ansiosta kannabiksenkäyttöä katsotaan Suomessa kieroon. "Siinä niputetaan ja demonisoidaan kaikki: kovista ja miedoista huumeista puhutaan samassa lauseessa, vaikkeivät ne ole lähellekään sama asia." Ihmisillä ei ole Tapion mukaan tietoa eikä kokemusta pilven poltosta. Porttiteoriaa hän ei sellaisenaan allekirjoittaisi. "On itsestäänselvyys, ettei kukaan aloita piikittämällä itseään. Vahvempiin aineisiin siirtymiseen vaikuttaa kuitenkin enemmän olosuhteet kuin kannabiksen käyttö sinänsä: jos liikkuu sellaisissa porukoissa, joissa aletaan polttaa pilveä ja joilla on kontakteja vahvempia myyviin, siirtyminen kovempiin huumeisiin on ihan mahdollista", Tapio pohtii.

Itse kannabis ei Tapion mielestä johda siihen, että haluaisi käyttää vahvempia aineita. "Jos alkoholi olisi laitonta, se olisi kyllä samalla tavalla porttihuume." Tapiolla itsellään on tullut kokemuksen kautta vain vahvempi käsitys siitä, ettei mitään kovempia kannata ottaa. Porttiteorian teesit pohjaavat siihen, että kannabis on laitonta: huumeet, jotka eivät aiheuta riippuvuutta, ovat bisneksen kannalta vähemmän kannattavia — asiakas ei tarvitse säännöllistä annosta vierotusoireiden välttämiseksi. "Olettaisin, että diilereillä on suuri valta edistää kannabiksenkäyttäjien siirtymistä vahvempiin huumausaineisiin", Tapio miettii. Asiakas, joka on koukussa vahvempiin, tuottaa enemmän. Kannabis ei itsessään aiheuta riippuvuutta. "Ei mikään päihde kuitenkaan tee ihmiselle hyvää. Jos haluaa käyttää jotain, pitää ehdottomasti ottaa selvää, mistä aineesta on kyse ja mitä se voi aiheuttaa. Jos on valmis hyväksymään riskit, se on ihan fine — valinnan on oltava täysin tietoinen", Tapio painottaa. Hän uskoo tiedon tärkeyteen kaikissa elämän valinnoissa: ilman hyviä perusteita mikä tahansa päätös on huono.

Aineissa?

Päihteen käsite on hankala: lukematonta määrää ihmiseen vaikuttavia kemiallisia yhdisteitä voidaan pitää päihteinä. Päihteiden tai huumeiden käytön yhteydessä olisikin syytä miettiä, miten on mahdollista, että kyseenalaistamme halumme muuttaa aivotoimintaamme vasta sitten, kun kohtaamme siinä jotain laitonta. Meillä on taipumuksena ottaa osaksi moraaliamme sallitut päihdeaineet, ja kuitenkin haalimme Kasvin sanojen mukaan päihdepalettiin yhä lisää aineita.

Olennaista on joka tapauksessa muistaa, että päihdyttävien aineiden pääasiallinen vaikutusalue, aivot, ovat sentään nuoren ihmisen arvokkainta omaisuutta.

Haastateltavien nimet on muutettu.