![]() |
Kuinka tullaan Jane AustiniksiJane Austenin klassikkoteokset tuntevat kaikki. Viime vuosina hänen
kirjojensa sankarittaret ovat tulleet tutuiksi myös valkokankaalla.
Mutta kuinka vanhapiika Austen oikein kehitteli riipaisevat
rakkausromaaninsa?
teksti: Johanna MitjonenElokuvan Jane Austenin jalanjäljillä — Becoming Jane on tarkoitus vastata tähän kysymykseen. Ärsyttäväksi juonipaljastajaksi tuskin leimautuu, jos kertoo elokuvan pääteeman olevan se, kuinka Austenilla olisi ollut mahdollisuus valita elämässään myös toisin. Niinhän se on, rakkaudessa täytyy polttaa näppinsä kerran jos toisenkin, jos aiheesta mielii kirjoittaa klassikkoteoksia. Austenin romaanien filmatisoinnit ovat tutustuttaneet meidät 1700-luvun englantilaisiin nummimaisemiin ja ajan ihastuttaviin empirehameisiin, mutta myös austenilaiseen perussankarittareen — kauniiseen ja itsetietoiseen nuoreen naiseen, joka on köyhästä perheestä. Tämän kaavan mukaan on luotu myös Becoming Jane -elokuvan naispäähenkilö, jota Anne Hathaway esittää. Hathaway ei kuitenkaan onnistu luomaan hahmoonsa juuri syvyyttä; lähinnä hän lipuu nukkemaisena kohtauksesta toiseen. Paljon paremmin hän onnistui elokuvassa Paholainen pukeutuu Pradaan, johon hänen hämmentynyt olemuksensa sopi kuin nenä päähän. Elokuvan miespäähenkilöä, Tom Lefroyta esittävää James McAvoyta, voi elokuvassa kuitenkin vain kehua. On sanottu, että Lefroy on toiminut inspiraationa Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo -romaanin herra Darcylle. McAvoy saa aikaan nipistelyä vatsanpohjassa röyhkeällä charmillaan. Hänen monivivahteinen suorituksensa pelastaa elokuvan ja nostaa sen viihdyttäväksi pukudraamaksi. Tuttujen hahmojen lisäksi elokuvaan on käsikirjoitettu Austenin romaanien tyypillisimmät aihelmat: nuorten tyttöjen rimpuilu 1700-luvun englantilaisessa yhteiskunnassa, jossa naisen ainoa tapa elättää itsensä oli rahakas avioliitto. Siksi onkin mielenkiintoista, että elokuva esittää kimmokkeen Austenin kirjailijanuralle tulleen pikemminkin rahan ansaitsemisesta kuin intohimosta kirjoittamiseen. Väännelläänpä elokuvassa ironian käsitettäkin useampaan otteeseen — piirre, johon Austenin romaanien ihmiskuvaus perustuu. Elokuvan lopussa odottaa tyypillistä austenilaista lopetusta: vaikeuksien kautta voittoon -ratkaisua. Jotta tarina kuitenkin myötäilisi edes jotenkin Jane Austenin oikeaa elämää, sellaista ei luonnollisesti tarjoilla. Jane Austenin jalanjäljillä.
|
||||||
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |