Apina-automaatista mielipidetoteuttimeen

Teksti: Janne Luotola

Kunnallisvaalikoneita haukutaan joka tuutissa. Eikä suotta, ne mustavalkoistavat poliittisia kysymyksiä ja tekevät niihin vastaamisesta mielivaltaista - niin ehdokkaiden kuin äänestäjienkin näkökulmasta.

Kritiikissä unohtuu kuitenkin, että myös valtuustossa käsiteltävien kysymysten muotoilut ovat mielivaltaisia. Sekä vaalikoneissa että valtuuston äänestyksissä kysymyksiin joudutaan vastaamaan joko kyllä tai ei. Siksi vaalikoneet soveltuvat ehdokkaan valitsemiseen erittäin hyvin.

Vaalikoneita haukutaan myös toisesta syystä: käytännössä ne arpovat ehdokkaita. Kaiken järjen mukaan eri vaalikoneiden pitäisi ehdottaa samalle henkilölle samoja tai edes samanhenkisiä ehdokkaita.

Totuus osoittautuu toiseksi: minun valinnoillani Irc-galleria syöttää parhaimpana ehdokkaana kokoomuslaisen ja parhaimpana puolueena Kommunistisen Työväenpuolueen. MTV3 tyrkyttää minulle demareita; City, Helsingin Sanomat ja Yle suosittelevat minulle vihreitä.

Kuvaavien kysymysten laatiminen ei ole helppoa. Vääristyneimmät tulokset taitavat tulla kysymyksestä, tarjoaako kunta tarpeeksi palveluita. Kuka ehdokas olisi niin typerä, että vastaisi kysymykseen myöntävästi? Kuvailevampi kysymys on, mistä pitäisi karsia ensimmäisenä, jos taloudessa on tiukat ajat.

Kun vaalikone saadaan kysymään suhteellisen järkevästi muotoiltuja kysymyksiä, päästään vaiheeseen, jossa vaalikoneen todelliset mahdollisuudet paljastuvat: vaalikoneet voisivat korvata ehdokkaat.

Henkilön äänestäminen ei ole demokratiaa. Ensinnäkin henkilö, joka ajattelee yhdestä asiasta kanssani samaa mieltä, ajattelee jostakin toisesta asiasta eri tavalla. Mielipiteitäni edustaisi paremmin eri valtuustossa istuvien jäsenten tietynlainen kokonaisuus kuin joku yksittäinen henkilö.

Toisekseen äänestäjät ovat itse itselleen epäuskollisia: monella on voimakas poliittinen vakaumus, vaikka omat mielipiteet eivät tukisikaan sitä. Uskon, että moni äänestäjä päättää ehdokkaansa ennalta, perustelut hän keksii vasta jälkikäteen.

Demokratia toteutuisi paljon paremmin niin, että ehdokkaiden sijasta vaaleissa äänestettäisiin arvoista tai asiakysymyksistä. Äänestyspaikalla vaalikone ohjaisi äänestäjän vastausten perusteella pisteet samalla tavalla vastanneiden ehdokkaiden kesken.

Näin ihmiset eivät tietäisi, ketä he äänestävät, mutta voisivat olla varmoja, että heidän mielipiteensä eivät tukisi samalla myös vastakkaisia mielipiteitä. Näin päästäisiin eroon myös  puoluepolitiikasta, jonka vuoksi äänestäjien äänet ohjautuvat väärille henkilöille ja jonka aiheuttaman puoluekurin vuoksi jäsenet eivät voi äänestää omantuntonsa mukaan.