Sähköinen äänestys rikkoo toimivan järjestelmän

Polyteekkarissa 12/2008 kerrottiin sähköisestä äänestämisestä. Olen hämmentynyt jutun täysin kritiikittömästä sävystä, onhan asiasta keskusteltu asiantuntija- ja teekkaripiireissä jo pitkään.

Keskustelua aloiteltiin jo vuonna 2006, kun oikeusministeriö jätti huomiotta kansalaisjärjestö Effin lausunnon sähköisten järjestelmien epäluotettavuudesta. Lausunto perustui moniin vastaavilla laitteilla toteutettuihin epäonnistuneisiin vaaleihin.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa 20 000 ääntä muuttui 140 000 ääneksi, ja ehdokkaat saivat negatiivisia äänimääriä. Edes 1.10.2008 Yhdysvalloissa havaitut staattisen sähkön aiheuttamat lisä-äänet eivät ole horjuttaneet valtionhallinnon teknomaanien uskoa.

Sähköisessä äänestyksessä piilee myös perustavampia ongelmia: Suljettuun lähdekoodiin perustuvan tietoteknisen laitteen toiminnan vahtiminen on mahdotonta, etenkin kun laitteistolle tai ohjelmistolle ei edes voida sopimussyistä suorittaa perusteellista ulkopuolista asiantuntijatarkistusta.

Mitä lisäarvoa sähköisyys tuo käsinlaskentaan verrattuna? Käsinlaskennassa ei tarvitse luottaa kehenkään: eri puolueiden nimittämät vaalivirkailijat pitävät huolen, ettei epäselvyyksiä tapahdu. Suomen uudessa järjestelmässä ääntenlaskennan luotettavuutta ei mustasta laatikosta voida mitenkään varmistaa ja viranomaiset ovat kieltäytyneet edes toteuttamasta paperivarmistusta uudelleenlaskennan varalta.

Ylitarkastaja Jukka Leino toteaa artikkelissa, että järjestelmän avulla äänet saadaan laskettua nopeammin. Mikä aiheuttaa tarpeen uhrata järjestelmän luotettavuus, jotta tulokset saataisiin pari tuntia aiemmin?

Hallituksen esityksessäkin todetaan, ettei muutospaineita äänestysjärjestelmän muuttamiseen ole. Puolet Yhdysvaltain osavaltioista on kieltänyt täyssähköisen äänestämisen, ja jopa sähköisen äänestämisen Mekassa, Alankomaissa, äänille suoritetaan paperivarmistus.

Minusta on surullista, että tekniikan ylioppilaiden pää-äänenkannattaja sortuu kritiikittömään tekniikkauskoon: insinöörin jos kenen tulisi tietää, ettei mustiin laatikoihin tule luottaa.

Harvalla meistä on näissä vaaleissa mahdollisuus asiaan vaikuttaa, mutta minä äänestän paperilipulla arpajaiskoneen asemesta.

Janne Peltola, tekn.yo, edaattori