Helsinki avasi suljetut ovensa

Yhden päivän aikana Helsingissä pääsi paikkoihin, jonne tavallisesti ei ole pääsyä. OpenHouseHelsinki-tapahtuman aikana asukkaat saivat kurkistaa maan alle ja rakennuksiin, joita ei vielä ole.

Pienet arkkitehdit näyttäytyivät Hatwalkissa

Teksti: Sini Numminen

Kuvateksti: Juho, Joonas ja Roy esittelevät päähineluomuksensa.

Kaapelitehtaan Puristamo-salissa käy kuhina. Juho liimaa muovikalvoa puutikuista ja pahvista rakentamaansa pienoismalliin. 500 koululaista odottaa jännittyneenä pääsyä hattukävelylle.

"Tein mitä päähän pälkähti", Juho esittelee. "Näistä voisi tulla vaikka muotihattuja," luokkakaveri Joonas arvioi.

Jupperin koulun 5A-luokka on luokkaretkellä Tulevaisuuden rakentajat -tapahtumassa, jossa lapset suunnittelevat tulevaisuuden taloja. Tapahtumassa halutaan tuoda muotoilua ja arkkitehtuuria tutuksi lapsille.

"Hatut valittiin teemaksi, sillä ne ovat tavallisia talon pienoismalleja helpompi kuljettaa kotiin", kertoo tapahtuman pääjärjestäjä, Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin rehtori Pihla Meskanen.

5A-luokkalaisten mielestä askartelu on kivaa. Monen suosikkiammatteihin kuuluu arkkitehti.

"Tai insinööri", Teo täydentää. "Insinöörin pitää vain jutella ihmisten kanssa. Ei tarvitse edes istua tietokoneen ääressä", hän kuvailee.

6C-luokan opettaja Päivi Mäkelä kehuu tapahtumaa. "Opetuksessa on tärkeää, että opettajalla on intohimoa, joka tarttuu myös oppilaisiin. Itselleni tutumpia aiheita ovat piirtäminen ja maalaaminen, joten on hienoa että muotoilu tulee tutuksi täällä, mistä löytyy asiantuntijoita."

Juontaja muistuttaa, että nyt on aika viimeistellä teokset esittelykuntoon. Hatut pääsevät esille Hatwalkissa, jossa lapset kävelevät jonossa ympäri Merikaapelihallia ja salamat räiskyvät.

Tulevaisuuden rakentajat oli osa Ampiaista eli arkkitehtuurin ja muotoilun päivää kouluissa. Mukana oli myös suomalaisia suunnittelijoita, arkkitehteja ja yrityksiä.

Teksti: Janne Luotola

Kuvateksti: Tähtitorninmäen puistorinne onkin pelkkää betonia. Kuva: Arkkitehtitoimisto ALA

Tulevaisuudessa Helsingin Eteläsataman alueesta tulee "tekniikkaromanttinen" kaupunkiympäristö, arkkitehti Antti Nousjoki arkkitehtitoimisto ALA:sta luonnehtii.

Toimisto voitti Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston kilpailun Helsingin Eteläsataman kehittämisestä. Toimiston tavoitteena oli hyödyntää paremmin alueen ainutlaatuisuutta. "Eteläsatama on nähtävyys sinänsä ja yleisin suomalainen kaupunkiympäristö postikorteissa. Eikö alueella pitäisi olla myös jotain nyky-Suomesta kertovaa nähtävää?"

Suunnittelualue ulottuu Tähtitorninvuoren rinteeltä Olympiaterminaalin, kauppahallin, Kauppatorin ja kanavaterminaalin kautta Katajanokan Tulli- ja Pakkahuoneelle asti.

Ongelmana erityisesti Olympiaterminaalin alueella on, että rantaa saartaa ylittämätön aita ja suurin osa alueesta on parkkipaikkaa. Nousjoki ehdottaa paikalle uusia asioita: akvaariota, talvipuutarhaa tai vaikka uimalaa. Alue pitäisi avata yleisölle niin, että ihmiset voisivat Olympiaterminaalinkin kohdalla päästä jopa huljuttamaan jalkojaan mereen.

Kauppatorin kohdalla Nousjoki ehdottaa hissisillan rakentamista Kolera-altaan yli. "Siitä tulisi tekniikkaromanttinen spektaakkeli. Ihmiset olisivat kyydissä, kun silta nousee veneiden kulkiessa ali."

Etelärannan ja Laivasillankadun raskas liikenne peitettäisiin kannella. Tähtitorninmäen puisto ikään kuin jatkuisi rinnettä alas aina rantaan saakka. Mäeltä kansi näyttäisi kumpuilevalta puistolta, mereltä päin nähtynä kannen alta paljastuisi lasijulkisivuisia kerrostaloja.

Suunnitelma on laadittu jatkosuunnittelun pohjaksi, eikä sen toteutumisesta ole vielä takeita.

Teksti: Janne Luotola

Kuvateksti: Mistä löytyisi tilaa Tallinna-tunnelille? Kuva: Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston maanalainen yleiskaavaluonnos

Helsingin kävelykeskusta laajenee, ja huoltotoiminnot piiloutuvat kadun alle. Aleksanterinkadun alapuolella kulkee kadunsuuntainen tunneli. Se on yksi monista tunneleista, jotka on suunniteltu rakennettavaksi Helsinkiin.

Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston maanalainen yleiskaavaluonnos siirtyy kunnallisvaalien jälkeen kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi.

Luonnos sisältää suunnitelmat muun muassa putkistoista, huoltotunneleista, pysäköintilaitoksista, väestönsuojista, Jokeri-linjan kaavaillusta tunneliosuudesta, Töölön metrosta ja länsimetrosta.

Tallinna-tunneli kaavasta kuitenkin puuttuu, eräs kaupunkilainen huomauttaa tiedotustilaisuudessa. Insinööri Seija Narvi Kaupunkisuunnitteluvirastosta vakuuttaa, että sillekin löytyy tilaa.

Luonnoksessa on mukana myös jäädytettyjä suunnitelmia kuten keskustan alittava liikennetunneli. Vaikka tunnelia ei rakennettaisi, sen tilavaraus säilyy.

Suunnitelman tunnelit eivät noudata lainkaan maanpäällistä ruutukaavaa. "Kallioiden mukaan tässä kaavoitetaan", Narvi selittää.

Parkkihallit ja huoltotunnelit näyttävät lojuvan sikin sokin kortteleiden alla. Narvin mukaan maanalaisessa maailmassa haasteena on luoda kiintopisteitä, joiden avulla ihmisten on mahdollista suunnistaa.

Pysäköintilaitoksia ja huoltoteitä ei voi huiskia kuitenkaan miten vain. "Rakennettuina päätökset ovat peruuttamattomia", Narvi toteaa.

Jos tulevaisuudessa kadutaan tämän päivän linjauksia, luolia voidaan täyttää betonilla tai esimerkiksi metrolinja voidaan vetää parkkihallin läpi.