Tarvitsemme tiivistä rakentamista ja luovaa kaupunkitilaa

Yhden asian tapahtumassa kuului yksimielisiä sanoja

Asuntoministeri Jan Vapaavuorta pyydettiin sanomaan, että tiivis kaupunkirakentaminen on ekologista, ja sen hän sanoi.

Teksti: Janne Luotola

Autonomistajat ja omakotitaloasujat kyykytettiin kunnolla vuosittaisessa Megapolis-tapahtumassa Vanhalla ylioppilastalolla. Samanmielinen joukko hahmotteli kaupungistumisen suuntaa 15 vuoden tähtäimellä.

"Kaupungin ei pidä olla paikka, jossa on pakko ajaa välimatkat ja asua sen ulkopuolella, vaan paikka, jossa voi kävellä paikasta toiseen ja tavata matkalla ihmisiä", Kolumbian Bogotan entinen pormestari Enrique Peñalosa linjaa.

"Suojatiet eivät ole paikkoja, joista mennään tien yli, vaan paikkoja, jossa voi oleskella, tavata ihmisiä ja vaikka suudella", Peñalosa innostuu.

Kaikkiaan tapahtuman pääseminaareissa esiintyi 13 puhujaa. Kuuntelemaan saapui tiedottaja Ida Hakolan mukaan lähemmäs 2 000 henkeä eli suurin piirtein saman verran kuin viime vuonna. "Täällä oli selkeästi ekologisia asioita tiedostavia kasvoja mutta myös tosi paljon ensikokeilijoita, jotka eivät olleet kuulleetkaan Megapoliksesta. Me ei haluttu rajata yleisöä vaan haluttiin sitä laidasta laitaan, skeptikoista idealisteihin."

Puhujien väitteet ja arvot istuivat toinen toisensa puheisiin. Väittelyitä ei seminaarissa syntynyt. "Puhujat ovat olleet mukana kaupunkikulttuuria rikastuttavissa projekteissa ja siksi puhujien yhteenliittymä Dodon arvoihin on olemassa", Hakola perustelee.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori totesi tapahtuman järjestäjien pyytäneen häntä kertomaan yleisölle, että tiivis kaupunkiasuminen on ekologista. Niin hän kertoi.

Vapaavuori kannattaa ihmisten kerääntymistä kaupunkeihin, koska se kasaa inhimillistä pääomaa, houkuttee luovaa luokkaa ja lisää vuorovaikutusta.

Kaupunkisuunnittelussa Vapaavuori toivoo, että asuinalueet ja rakennukset profiloituisivat erinäköisiksi. Kaupunkielämään kuuluu yllätyksellisyys, välitiloissa näkyvä elämä. "Suomesta sanotaan, että Suomi on ainoa maa, jossa luonto on suurempi arvo kuin sosiaalisuus. Uskon, ettei näiden tarvitse olla ristiriidassa."

Vapaavuori toteaa, että osa ihmisistä haluaa elää väljästi vehreässä ympäristössä ja osa kantakaupungissa. Kaikki eivät mahdu kuitenkaan yhteen paikkaan. "Suomeen kuuluu maaseutua ja kaupunkeja, mutta meidän pitää välttää kaupunkimaista maaseutua tai maaseutumaisia kaupunkeja."

Vapaa tietokirjailija Osmo Soininvaara tyrmää himmelikaupunkimallin. Hänen mukaansa puutarhakaupunkiajatus on mahdollista toteuttaa ainoastaan nauhakaupunkina, jolloin voidaan taata mukava raideliikenneyhteys ja tiheä vuoroväli. Hän mainitsee onnistuneina esimerkkeinä Helsingin Käpylän ja Tapanilan.

Professori, keskiajan tutkija Tuomas Heikkilä esitteli keskiaikaisten kaupunkien elämää, josta voi ottaa kaupunkisuunnittelussa mallia. "Ihmiset tykkäävät keskiaikaisista kaupungeista, koska niissä on ihmisen mittakaava."

Keskiajalla myös käytettiin hyödyksi paljon jo olemassa olevaa eli tavallaan kierrätettiin. Ja rakennukset rakennettiin ikuisiksi.

Yhdistäkää sisäpihat -ryhmän perustaja Jaska Lehtonen ehdotti, että kantakaupungin suljettujen kortteleiden sisäpihat yhdistettäisiin ja otettaisiin julkiseen käyttöön. "Sinne voisi rakentaa vaikka luisteluradan."

Arkkitehtiopiskelija Peter Tattersall esitteli ajatuksen demokraattisesta wiki-kaupungista, jota asukkaat voivat suunnitella yhdessä "eikä niin, että tulee valmis suunnitelma, josta asukas voi sitten valittaa".