Edellisessä Polyteekkarissa kerroimme mitä dekaanit Matti
Leisola ja Petri Varsta tuumivat tiedekuntauudistuksesta. Nyt aiheesta kertovat elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan
dekaani Jorma Kyyrä, sekä informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan
dekaani Olli Simula.
teksti: Meri Laitinen
Miksi TKK:lla siirryttiin tiedekuntamalliin?
Jorma Kyyrä: "Ennen uudistusta TKK:lla oli paljon
erikokoisia yksiköitä, kun taas nyt yksiköt ovat suurempia ja
tasapäisempiä, mikä helpottaa etenkin hallintoa. Uudistus on
käsittääkseni ollut myös varautumista innovaatioyliopistoon, tai miksi
sitä ikinä halutaankaan kutsua. Jää nähtäväksi toimiiko suuruuden
ekonomia myös yliopistomaailmassa."
Olli Simula: "Pääsääntöisesti on haluttu isompia yksiköitä,
toisaalta kyse on innovaatioyliopistorakenteeseen valmistautumisesta.
Tiedekuntarakenne helpottaa varmasti myös poikkitieteellistä
yhteistyötä."
Minkälaisilla perusteilla tiedekuntajako tehtiin? Miksi esim. oman tiedekuntasi aineet ovat päätyneet yhdeksi kokonaisuudeksi?
JK: "Muut dekaanit olivat osastonjohtajina varmasti enemmän
mukana näissä keskusteluissa, mutta oman tiedekunnan muotoutumisesta
voin sanoa, että vanha sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto oli jo
yksinään melkein tiedekunnan kokoinen. Automaatio- ja systeemitekniikka
on puolestaan aikaisemmin ollutkin osa tätä osastoa, ja liittyy
läheisesti siihen, mitä teemme täällä."
OS: "Teknillisen fysiikan kanssa yhteistyötä on ollut jo
pitkään, samoin tuotantotalouden. Kun rakennetta mietittiin,
tietotekniikkaa oltiin panemassa yhteen sähkön kanssa, mistä nousi
hirveän voimakas vastustus. Toki sähkön ohjelmistotekniikka olisi
sopinut meillekin, mutta nykyinen jaottelu on erittäin toimiva, koska
aineiden välillä on niin suuri synergia."
Mitä tiedekuntauudistus merkitsee tavalliselle teekkarille?
Näkyykö tiedekuntarakenne opinnoissa vai onko kyseessä vain
hallinnollinen muutos?
JK: "Tiedekuntarakenne vaikuttaa varmaan jollain aikajänteellä
tutkinto-ohjelmiin ja niiden sisältöihin, mutta nykyisille
opiskelijoille uudistus näkyy lähinnä todistuksissa. Konkreettisempia
vaikutuksia opiskelijan elämään on tuonut esimerkiksi tutkintouudistus."
OS: "Toivottavasti ei näy. Enemmän rakennemyllerrys näkyy
varmasti tutkimuspuolella, kun laboratorioista tuli laitoksia.
Opiskelija tulee tutkinto-ohjelmaan, ja hänelle pitäisi olla herttaisen
yhdentekevää minkälainen hallinnollinen organisaatio niitä lippuja ja
lappusia käsittelee. Toivon mukaan uudistus kuitenkin helpottaa
liikkumista eri aineiden välillä."
Mitä tiedekuntauudistus tarkoittaa innovaatioyliopistohankkeen kannalta?
JK: "TKK valmistautuu omalta osaltaan tulevaan muutokseen: selvempi
hallintorakenne auttaa varmasti yliopistojen yhteensovittamisessa."
OS: "En osaa kovin syvällä rintaäänellä sanoa uudistuksen
merkityksestä, mutta rakenteiden homogeenisyys varmasti auttaa
yhdistymisessä. Toisaalta olen hallinnollisessa mielessä hiukan
skeptinen koko innovaatioyliopistoa kohtaan. Pelkästään muodollisella
yhdistymisellä ei saavuteta mitään uutta. Monitieteistä yhteistyötä on
ollut jo vuosikausia, esimerkiksi käytettävyyskoulussamme on ollut
mukana Taideteollinen korkeakoulu ja Helsingin yliopiston psykologian
laitos. Yhteistyö on sujunut hyvin myös Kauppakorkeakoulun kanssa mm.
ohjelmistotuotannon merkeissä. Uskon kuitenkin, että
innovaatioyliopisto helpottaa poikkitieteellistä yhteistyötä
entisestään ja avaa uusia mahdollisuuksia eri tieteenalojen
saumakohdissa."
Miten TKK:n henkilökunta on ottanut vastaan tiedekuntauudistuksen
kaikkien muiden uudistusten joukossa? Jääkö aikaa riittävästi ns.
normityöhön rakenteellisten muutosten, byrokratian ja uusien
toimintamallien keskellä?
JK: "Tässähän on ollut monenlaisia muutoksia: kaksiportaiseen
tutkintorakenteeseen siirtyminen, palkkajärjestelmän uudistus ja nyt
viimeisimpänä uusi tiedekuntajako. Perustyötä, eli opetusta ja
tutkimusta, uudistusten ei pitäisi haitata. Tutkijoilla esimerkiksi
lähiesimiehet säilyvät pitkälti samoina. Hallintopuolella on sen sijaan
ollut paljon tekemistä, ja sitä riittää vielä tälle vuodelle."
OS: "Voin vastata suoraan: ei. Uudistuksia on tullut tuutin
täydeltä: auditointi, työajanhallintajärjestelmä, tutkintorakenteen
uudistus ja niin edelleen. Verkossa käytiin paljon keskustelua, jossa
ylikuormittuminen nousi usein esille etenkin opetushenkilökunnan
keskuudessa. Lähempänä eläkeikää olevat professorit ovat joutilaampia
hallinnollisiin tehtäviin, kun taas nuoremmilla tieteellinen vääntö on
vielä niin kovaa, että sille pitäisi suoda aikaa. Toivottavasti
byrokratia tasaantuu ajan myötä, niin kaikkien ei tarvitsisi osallistua
jokaiseen päätöksentekoprosessiin."
Mitä kuuluu dekaanin toimenkuvaan? Millainen on dekaanin työpäivä?
JK: "Tässä vaiheessa aika on mennyt käytänteiden ja sisältöjen
opiskeluun sekä kokouksiin. Vaikea vielä sanoa, mitä päivät tulevat
pitämään sisällään. Tärkeää dekaanin työssä ovat yhteydet yhteiskuntaan
ja elinkeinoelämään, sekä toisaalta rehtoraattiin ja opiskelijoihin.
Täytyy esimerkiksi miettiä, miten tiedekunnan yhteydenpito
Sähköinsinöörikillan, Automaatio- ja systeemitekniikan killan ja
Inkubion kanssa tullaan järjestämään. Aion edelleen olla mukana myös
opetuksessa ja tutkimuksessa."
OS: "En tiedä, onko olemassa ihan sellaista standardipäivää,
mutta suurimmaksi osaksi dekaanin työ koostuu hallinnollisista
hommista, kuten laitosten kuuntelemisesta, yhteisten käytäntöjen
luomisesta ja resurssien jakamisesta. Dekaani on myös sanansaattaja
tiedekunnasta ylimpään johtoon. En ole ryhtynyt kuitenkaan
täysipäiväiseksi hallintomieheksi: opetan edelleen Digitaalisen
signaalinkäsittelyn perusteet -kurssia A-salissa maanantaisin ja ohjaan
opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita opinnäytteiden tekemisessä, aivan
kuten tähänkin asti."
