Esittelyssa TKK:n dekaanit, osa 1

Vuoden alussa TKK:lla siirryttiin osastoista laitoksiin ja tiedekuntiin. Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan dekaani Matti Leisola sekä Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan dekaani Petri Varsta kertovat, mitä kaikkea uudistus pitää sisällään.

Prof. Varsta ja prof. Leisola pysähtyivät entisten osastojensa puolimaastoon keskustelemaan päivänpolttavista asioista

teksti: Meri Laitinen

Miksi TKK:lla siirryttiin tiedekuntamalliin?
Matti Leisola: "Uusi järjestely selkeyttää koko organisaatiota, TKK on ollut hyvin hajanainen johtamisjärjestelmän kannalta: 12 osastoa ja lukuisa joukko erillislaitoksia on ollut aika sekava kuvio, varsinkin rehtorin kannalta. Suuri osa professorikuntaa joutui tekemään myös hallinnollisia töitä, mikä vie aina aikaa pois tutkimukselta ja opetukselta." 
Petri Varsta: "Avaintehtävien uudelleenryhmittely oli yksi tärkeä syy: tiedekunnat ja korkeakoulun johto huolehtivat strategisesta suunnittelusta ja laitostasolla tapahtuu varsinainen tutkimus ja opetus. Lyhyesti ilmaistuna haluttiin selkeyttää toimintamallia."

Minkälaisilla perusteilla tiedekuntajako tehtiin? Miksi esimerkiksi oman tiedekuntasi aineet ovat päätyneet yhdeksi kokonaisuudeksi?
ML: "Tiedekuntajaosta oli monenlaisia mielipiteitä, itse edustin hieman erilaista kantaa kuin mihin päädyttiin. Itse ehdotin, että esimerkiksi matematiikka, kemia ja fysiikka olisivat samassa kokonaisuudessa, mutta hyvä näinkin. Meidän tiedekunnassamme kaikki aineet liittyvät selkeästi prosessiteollisuuteen."
PV: "Fyysinen koko oli yksi keskeinen tekijä. Vanhassa mallissa esimerkiksi rehtorilla oli suoria alaisia melko suuri joukko; tehokkaan toiminnan takaamiseksi alaisia tulisi olla korkeintaan kymmenen. Nyt yksiköt ovat helpommin hallittavia."

Mitä tiedekuntauudistus merkitsee tavalliselle teekkarille? Näkyykö tiedekuntarakenne opinnoissa vai onko kyseessä vain hallinnollinen muutos?
ML: "Jos kyseessä olisi pelkästään hallinnollinen uudistus, ei sillä olisi juuri merkitystä. Toivottavasti se ei siis jää sellaiseksi, vaan että uudistus esimerkiksi yhdenmukaistaa käytäntöjä ja opiskeluun liittyviä rutiineja, kuten diplomitöiden arvostelua ja kurssipalautteen keräystä." 
PV: "Oman näkemykseni mukaan se näkyy erilaisissa todistuksissa, mutta opiskelijoiden kannaltahan tärkeimpiä ovat tutkinto-ohjelmat, jotka ovat pysyneet samana. Laitokset näkyvät mahdollisesti opetustarjonnassa, mutta itse tiedekunta on luultavasti opiskelijalle melko kaukainen."

Mitä tiedekuntauudistus tarkoittaa innovaatioyliopistohankkeen kannalta?
ML: "Nämähän ovat erillisiä asioita, mutta tietenkin oman pesän kuntoon laittaminen helpottaa myös innovaatioyliopistoon siirtymistä. Toivon mukaan kyseessä ei tule olemaan pelkästään kolmen itsenäisen korkeakoulun muodollinen yhtenäistäminen, vaan konkreettisesti päällekkäisyyksiä purkava uudistus."
PV: "Ei sitä suoraan ole siihen kytketty, mutta eihän tällaisia isoja muutoksia joka vuosi tehdä. Uudistus sopii mielestäni erittäin hyvin innovaatioyliopistohankkeeseen."

Miten TKK:n henkilökunta on ottanut vastaan tiedekuntauudistuksen kaikkien muiden uudistusten joukossa? Jääkö aikaa riittävästi ns. normityöhön rakenteellisten muutosten, byrokratian ja uusien toimintamallien keskellä?
ML: "Uudistuksesta sinällään on puhuttu jo kolme vuotta, ja mukana on ollut ihmettelyä ja vastarintaa. Itsekin olin aluksi hieman skeptinen, mutta varsinaisen tiedekuntamalliin siirtymispäätöksen jälkeen asiat ovat edenneet nopeasti ja nyt olen kohdannut suhteellisen myönteisiä kantoja. Voimakasta muutosvastarintaa en ole havainnut."
PV: "Kyllä henkilökunta on ollut kovilla, mutta kunhan nimitykset ja järjestäytyminen saadaan kuntoon, lähtee toiminta varmasti paremmin liikkeelle. Tärkeää on yhdessä tekeminen: jos on riittävästi aikaa keskustella henkilökunnan kanssa, saa heidät mukaan hankaliinkin asioihin."

Mitä kuuluu dekaanin toimenkuvaan? Millainen on dekaanin työpäivä?
ML: "Vaikea sanoa vielä, mutta tämä päivä alkoi koiran ulkoiluttamisella, takan lämmittämisellä ja diplomityön lukemisella. Jos dekaanin päivä menee kokouksesta toiseen juoksemiseen, on jossain tehty virhe. Ennen kaikkea täytyisi olla aikaa suunnitella ja arvioida tiedekunnan toimintaa. Periaatteessa työajastani tulisi kulua 50 % professuurin tehtävien hoitamiseen ja 50 % dekaanin tehtävien hoitamiseen, mutta käytännössä töitä tulee varmasti olemaan 150 % edestä."
PV: "Periaatteessa päivät kuluvat luennoinnin, diplomitöiden ja väitöskirjojen sekä erilaisten kokousten parissa. Esimerkiksi tämän päivän ohjelma on seuraavanlainen: klo 8.30 meritekniikan laboratorion johtoryhmän kokous, klo 10 diplomityön kommentointia ja seminaarijärjestelyitä, klo 11 lounas ja heti perään Polyteekkarin haastattelu, klo 12 todistusten allekirjoittamista, klo 13 tapaaminen tiedekunnan uuden tiedottajan kanssa, klo 14 uuden laitosjohtajan ehdottamiskokous, klo 15 järjestäytymisasioita koskeva kokous hallintopäälliköiden kanssa, klo 16 omia töitä, klo 19 kuntosalille, ja klo 21 kotiin. Olen saanut vaimolta luvan olla myöhään tänään. Minulle sopii työskentelytapa, jossa sihteeri sopii tapaamiseni: hän tekee sen nopeasti ja järjestää minulle aikaa myös opinnäytteiden lukemiseen." 

Seuraavassa numerossa paljastamme, mitä Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan dekaani Jorma Kyyrä sekä Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan dekaani Olli Simula vastasivat samoihin kysymyksiin.