25-vuotiaassa OUBSissa on tehty ohjelmaa rempseällä otteella

Otaniemen tv-asema Otaniemi Underground Broadcasting System juhlii 25-vuotista taivaltaan. Juhlien jatkoilla kuulee vanhoilta toimittajilta paljon sellaista, mitä ei välttämättä kirjoiteta historiikkiin.

Teksti: Janne Luotola

OUBS ei syntynyt tyhjästä. Sitä ennen oli ollut Otaradio ja juuri aloittanut Ota-tv. Lukuvuosien 1980-1982 Otaradion toimittaja Markku Haakana toteaa, että OUBSin nimi tunnettiin jo hänen aikanaan. Nimen alkuperää hän ei osaa kuitenkaan sanoa.

Kuvateksti: 1983 - Ensimmäinen Ota-TV lähetys, jossa oli jo interaktiivisia elementtejä - katsojat pystyivät soittamaan lähetykseen.

Otaradion journalistisena linjana oli Haakanan mukaan, että "määrä korvaa laadun". Radioaikana ohjelmaa lähetettiin eetteriin kolmisenkymmentä tuntia viikossa. Valtaosa materiaalista oli kuitenkin musiikkia ja välispiikkejä. "Jos joku kävi täällä vieraana, hän saattoi päästä itsekin tekemään ohjelmaa tai spiikata väliin. Tai sitten häntä haastateltiin."

Kuvateksti: 1985 - Musiikkia Alvarin Aukiolta. Bändin nimi ei ole tiedossa.

OUBSin perustaminen ei käynyt yksimielisesti. Kylähallituksessa 1982-1983 istunut Mikko Salminen kertoo vasemmistolaisten pitäneen kaapeli-tv:tä "länsimaisena hapatuksena". Oikeisto taas huomautti, että kaapelissa kulkee vain sähköä ja ohjelmiston sisällöstä päättää toimitus.

Kanava saatiin lopulta runnottua läpi. Sen jälkeen huomio kiinnittyi kanavan tekemiin ohjelmiin.

Nimettömänä pysyttelevä päätoimittaja vuoden 1990 tienoilta toteaa, ettei heillä ollut aikanaan mitään journalistista linjaa. "Se syntyi tehdessä."

Kuvateksti: 1990 - Legendaarinen Ohmimakkaravideo, jossa OUBSin teknikot valmistavat makkaraa johtamalla sen läpi sähkövirran.

Päätoimittaja kertoo, että vuonna 1990 OUBS haluttiin lakkauttaa. Sen lisäksi painoi sekin ongelma, että kukaan ei halunnut tulla toimituskuntaan. "Ihmisiä piti pakottaa tänne."

Silti päätoimittajan mielestä asemalla on yhä paikkansa teekkariyhteisössä. "Kuka tahansa voi näpsiä kännykkäkameralla kuvia teekkariyhteisön tapahtumista mutta jonkun täytyy jäsennellä ne."

Kuvateksti: 1996 - Partymeisters-musiikkiohjelma oli gonzo-otteella tehtyä musiikkijournalismia.

"Tämä on ainoa paikka, missä amatööreille annetaan ammattilaisvehkeet - ihan mahtava konsepti", lukuvuoden 1996-1997 toimittaja Laura Turkki luonnehtii asemaa.

Turkin mielestä ohjelmatarjontaa leimaa se, että "voi tehdä, mitä sattuu". Kun he halusivat tehdä draamasarjan, he ryhtyivät sen enempiä miettimättä näyttelemään.

Kuvateksti: 2002 - Musiikkivideo Deep Touch: How Is My Love Not Enough, poikabändi-ihkuilua.

Harri Lehmuskallio päätyi kanavan toimittajaksi lukuvuonna 2004-2005. "Opinto-oikeus oli päättymässä ja mietin, mistä saisi vuoden lisäaikaa - siksi tulin OUBSiin."

"Se, mitä me saadaan aikaiseksi, pistetään ulos", Lehmuskallio kuvailee lukuvuotensa journalistista linjaa.

Lehmuskallion kaudelta mieleen on jäänyt parhaiten itsenäisyyspäivän linnan juhlien varjolähetys, jossa YLEn välittämään tv-kuvaan liitettiin streamcastina OUBSin laatimat selostukset. Jopa teekkariyleisö piti kommentteja sekopäisinä, sillä streamcast aiheutti 20 sekunnin viiveen suhteessa tv-kuvaan. "Lappeenrannasta soitti teekkari: ´Ihan hirveätä paskaa - lisää tällaista!´"

Kuvateksti: 2007 - Bilejournalismia Gravitaatio2007:sta (Laskiaisbileet), juontajana Vesa Rajala.

Nykyinen päätoimittaja Maria Viitanen sanoo tavoitteekseen nostaa kaudellaan kanavaa paremmin ihmisten tietoisuuteen. "Me käsittelemme ajankohtaisia asioita. Emme tee niin paljoa perinteistä sketsiviihdettä."

Tämän lisäksi Viitanen mainitsee kansainvälisyyden huomioimisen ja englanninkielisten lähetysten tekemisen. Aseman teknikko Jonas Plümke puhuu englantia.

>http://www.oubs.fi

Muhammad Moiz Anis ottaa näyttelemisen tosissaan ja pöllähtää tuhkakasaan.

Teksti: Janne Luotola

"Onko kukaan teistä aikaisemmin käyttänyt kameraa?" teknikko Jonas Plümke kysyy. Kaksi kaverusta katsoo odottaen Plümkeä. On kylmä, ja otaniemeläinen lenkkipolku peittyy pimeyteen. Vain polulle pysäköidystä autosta lankeaa polulle valoa.

Communication and engineering -ohjelman opiskelija Muhammad Moiz Anis ottaa käteensä videokameran ja kuuntelee ohjeita sen käytöstä. Vierellä Anisin opiskelukaveri Gautam Raj Moktan mittailee askeleillaan polulla olevien esineiden etäisyyksiä ja valmistautuu tulevaan suoritukseen.

Kuvaus alkaa. Moktan hölkkää kaukaa kameraa kohti. Juuri ennen kameraa hän kompastuu oluttölkkiin ja rojahtaa polulle. Kasvot iskeytyvät tuhkakasaan, jonka keuhkot pölläyttävät ilmaan. Anis pysäyttää kameran. Moktan nousee, pudistelee käsiään ja hieroo polviaan.

Videopätkän kuvaus on osa OUBSin video workshopia tv-aseman avoimissa ovissa. Vieraat saavat asettua aseman toimittajien kenkiin. Kuvattu materiaali on tarkoitus liittää introksi aseman 25-vuotisjuhlien videokoosteeseen. Intron merkityksen ymmärtää vasta sitten, kun sen perään liitetään studiossa 90-luvulla kuvattu videopätkä, jossa lenkkeilijä jättää polulle oluttölkin ja polttaa kenkänsä tuhkaksi. Tästä pätkästä alkaa paluu menneisyyteen.

Sisällä leikkauspöydän ääressä Moktan hymyilee tyytyväisenä, kun näkee itsensä kaatumassa pimeällä polulla. "Näyttää luontevalta - eikä ihme, kun tuli haavakin polveen."

OUBSin muu toimituskunta on kerääntynyt katsomaan salkkareita. "Kun katsotaan yhdessä tv:tä, saadaan uusia ideoita. Tämä on sitä tasoa, mihin me itsekin pystyttäisiin, jos olisi riittävästi aikaa", päätoimittaja Maria Viitanen sanoo.

Avoimissa ovissa vaikuttaa hiljaiselta. Viitasen mukaan paikalla on käynyt parisenkymmentä henkeä. "Olisin toivonut enemmän ihmisiä - olisi pitänyt olla jokin hurjempi vetonaula."

OUBSilla ei ole omaa historiikkia mutta kanava mainitaan Panu Nykäsen kirjoittamassa Teekkarikylän historiasta kertovassa kirjassa Tupsukansan koti vuodelta 2003. Siinäkin asemasta kerrotaan ainoastaan parilla sivulla, eikä sen lähetyksien sisällöstä kerrota mitään.

OUBSin lukuvuoden 2006-2007 päätoimittaja Satu Raudasoja on ollut aikeissa kirjoittaa tv-aseman historiikin. Hanke ei ole edennyt toiveiden mukaisesti. Hän on hakenut tuloksetta kahdesti Teekkaritoiminnan edistämisrahastolta varoja kirjoittajan palkkaamiseen. "Lisäksi TKY:n puolella vuosi sitten oli nihkeä vastaanotto, vaikka toimimme ylioppilaskunnan alaisuudessa."

Jos Raudasoja saa koottua jossakin vaiheessa omalla ajallaan historiikin, se tapahtuu "jossain myöhemmässä vaiheessa". Hän suunnittelee wiki-muotoista historiikkia, johon vanhat oubsilaiset voisivat kirjoittaa ja jonka pohjalta hän kokoaisi aikanaan oikean historiikin.

Nykyinen päätoimittaja Maria Viitanen toteaa, ettei hän ehdi tehdä työnsä ohessa historiikkia.