Olipa kerran hinnankorotus
Samuli Kauranne
Kokoomusteekkarien pj
Väärinkäsitys 1: Mauri Pekkarinen (kesk.) teki taustalla jotain, joka peruutti hinnankorotukset.
Todellisuus on melko lailla päinvastainen. Lyhyeksi jääneen jupakan
aikana Kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen ehti näyttää
poliittisen vääntömomenttinsa täydellisen puuttumisen ehdottamalla
uuden energia-alan valtionyhtiön perustamista "hillitsemään Fortumin
toimia".
Jos asetelmaa pohditaan yhtään perusteellisemmin, sehän tarkoittaisi
yhden valtionyhtiön perustamista kilpailemaan toisen yhtiön kanssa,
jossa valtio on pääomistaja.
Tässä vaiheessa ei tarvitse olla kauppatieteiden maisteri haistaakseen
palaneen käryä. Kyllä pääomistajalla pitäisi olla epävirallista
vääntömomenttia yrityksen päätöksenteossa vaikka kuinka ainoa
muodollinen keino vaikuttaa päätöksentekoon on koko yrityksen
hallituksen vaihtaminen. Punamultahallituksella ja Pekkarisella tätä
momenttia ei selvästikään ole.
Väärinkäsitys 2: Hinnankorotukset olivat Fortumin silkkaa ahneutta
Todellisuudessa Fortumin hinnat ovat tällä hetkellä hieman yleistä
keskitasoa matalammalla ja on syytä muistaa, että Fortumin kokoisissa
yhtiöissä tällaiset päätökset eivät synny yhdessä yössä, vaan niitä
valmistellaan ja niiden vaikutuksia ennustellaan pitkään ennen
lopullisen päätöksen tekoa, jonka jälkeen päätöksestä tiedottaminen
kestää vielä kuukauden päivät.
Koko hinnankorotusjupakan ytimessä oli kyse siitä, että korotuspäätös
tehtiin kuukausi ennen sen julkistusta vielä vanhempien
tukkuhintatietojen perusteella. Kun tukkuhinnat sitten yllättäen
laskivatkin tuon kuukauden aikana lähes 10 %, päätettiin hinnankorotus
perua.
Tarinan todellinen opetus liittyykin siihen, miksi sähkön tukkuhinnat
pääsevät heittelehtimään Suomessa niin paljon. Sähkön kysyntä kasvaa
edelleen maassamme jatkuvasti eikä trendi ole toistaiseksi
taittumassa.
Suomi on kysyntään nähden liian riippuvainen tuontisähköstä eikä
nykyisellä vauhdilla viides ydinvoimala valmistuessaan riitä kuin
tasaamaan kulutushuippuja. Näin vaalien alla olisikin syytä pikimmiten
avata aktiivinen keskustelu energiapolitiikan tulevaisuudesta ja
kuudennen ydinvoimalan rakentamisesta.
