Miksi nuoret aikuiset eivät lisäänny?

Johanna Mitjonen

"Ensisynnyttäjien keski-ikä on Suomessa tällä hetkellä 27,8, pääkaupunkiseudulla 30 vuotta. Isäksi tullaan vielä vanhempana", Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen kertoo. "Vuonna 1971 ihanteellinen lastenhankintaiän lopetus oli 34 ikävuodessa." Muutos nykyiseen ajattelutapaan on siis melkoinen.

Miettisen laatimassa tutkimuksessa selvisi, että lapsia toivotaan enemmän kuin hankitaan. Toisaalta yhtä lasta toivovien ryhmä on kasvussa.

Miettinen sanoo, että nuoren aikuisen elämä jakaantuu projekteihin: on koulutus,työura, ystävät, vapaa-aika, minäitse-projekti ja parisuhde sekä vanhemmuusprojekti. Nuorten aikuisten elämä onkin kovin

sirpaleista. Tutkimuksista muodostuva keskiarvo kuvaa yhä harvemman elämää.

Anneli Miettisen vuosina 2001-2002 tehdystä tutkimuksesta selviää monia lastenteon halukkuutta vähentäviä asioita: koulutusajat ovat koko ajan pidentyneet. Myös nuorten aikuisten työttömyys on korkealla sekä määräaikaiset työsuhteet ovat yleistyneet, etenkin koulutettujen naisten kohdalla.

Myös puhdas suunnitelmallisuus vähentää syntyvyyttä Suomessa. Väestötutkija toteaa, että 1940-luvulla lapsen saaneet naiset ovat tutkimuksissa sanoneet, etteivät edes pohtineet haluavatko lapsia.

 Miettinen ei kuitenkaan niputa nykynuoria itsekkäiksi ja mukavuudenhaluisiksi, kuten usein on tapana. Hän sanoo, että perhettä arvostetaan paljon ja siksi sitä myös halutaan suunnitella tarkasti. "Yleinen itsekkyys ei korostunut vastauksissa".