Rakentaminen ei lopu koskaan

Mutta loppuvatko työntekijät?

Johanna Mitjonen

Kirsi Mettälä Skanskasta kertoo, että erityisesti työmaainsinöörejä haetaan kaiken aikaa töihin. Myös Jaakko Poutiainen YIT-yhtymästä kertoo, että hetkellä suurin rekrytointitarve kohdistuu työnjohtoon
Työsuhdepäällikkö Jaakko Poutiainen YIT:ltä sanoo työvoiman saamisen olevan jatkossa yksi tärkeimmistä kysymyksistä alalla. "Eikä tämä ongelma ole nähtävissä vain YIT:llä vaan koko rakennusalalla", vakuuttaa Poutiainen.

"Todennäköisesti suurimpana syynä työmaainsinöörien pulaan on koulutuksen muuttuminen muutamia vuosia sitten, kun rakennusmestarikoulutus loppui. Sitä kautta varsinaista "monttumiestä" ei ole enää saatavilla."

Senior Vice President, Kirsi Mettälä Skanskasta sanoo, että syitä tällä hetkellä vallitsevaan insinööripulaan on monia. "Esimerkiksi vastaavien työnjohtajien keski-ikä on korkea, suurten ikäluokkien edustajia on paljon."

Mettälä ja Poutiainen ovat molemmat huomanneet, että korkeakoulusta valmistuneiden silmissä työmaiden houkuttavuus on kaiken aikaa laskenut. "Tämä onkin haaste: miten saataisiin nuorille tekijöille markkinoitua, että työnjohdolliset tehtävät työmailla ovat äärimmäisen haasteellisia." Mettälä vertaa tehtävää pienen yrityksen toimitusjohtajan työhön. "On hallittava suuri kokonaisuus: työ on haasteellista, antavaa sekä vaativaa".

Poutiainen sanoo, että jo muutaman vuoden ajan on näkynyt, että tiettyjen ammattikuntien kokoon saaminen on hankalaa. Niinpä työvoimaa on lainattu muualta. "Virosta on tullut YIT:lle ja ylipäätänsä Suomeen paljon työvoimaa. Kuitenkin myös siellä on tällä hetkellä työvoimapula."

Työntekijävirrat Itä-Euroopasta ovat siis ehkä ehtymässä. Kokemukset Virosta tulleista työntekijöistä ovat YIT:llä hyvät. "Varsinkin työntekijöillä, jotka tulevat Pohjois-Viron alueelta, on hyvä suomenkielen taito. Heidän osaltaan ei ole ollut ongelmia."

Uutena suuntana YIT:llä kokeillaan puolalaista työvoimaa. "Se, soveltuuko ammattitaito, jää nähtäväksi. Toisaalta myös kielimuuri saattaa muodostaa ongelman. Tämä korostuu etenkin työmaiden turvallisuuskysymyksissä. Perehdyttäminen on vaikeaa jos yhteistä kieltä ei ole."

Myös Skanskalla on rekrytoitu työntekijöitä Itä-Euroopasta. Maa- ja ympäristörakentamisen puolella on työskennellyt slovakialaisia kaivosmiehiä. Myös Puolasta on ollut erityisosaajia lainassa.

"Työvoimapula ei ole ongelma vain tulevaisuudessa, suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle", Poutiainen sanoo. Pula on läsnä tässä ja nyt.

Suurilla ikäluokilla tarkoitetaan ihmisiä, jotka ovat syntyneet muutama vuosi sodan jälkeen. Tällä hetkellä he ovat kuusissakymmenissä ja eläkeikä on nyt 63. Kuitenkin keskimäärin Suomessa työelämästä jäädään pois jo 59-vuoden iässä. Suurten ikäluokkien eläköityminen on siis aivan ovella.

"Uuden eläkelain varsinaisena tarkoituksena olikin hilata varsinaisen eläkkeelle jäämisen aloitusikää korkeammalle, esimerkiksi 61 ikävuoteen. Tämä olisi jo iso saavutus", Poutiainen esittelee. Hänen mukaansa merkkejä siitä, että näin olisi tapahtumassa, on olemassa.

Poutiaisen mielestä työntekijöiltä otetaan nykyään tehoja irti huomattavasti enemmän kuin ennen. Työpäivän pituudet ovat kasvaneet ja työelämä itsessään on epävarmaa: määräaikaiset työsuhteet ovat yleistyneet. Työsuhdepäällikkö sanookin, että YIT suosii vakituisia työsuhteita. "Kun kilpailu työntekijöistä tulevaisuudessa kovenee, ne yritykset pärjäävät, joiden henkilöstrategia herättää luottamusta.

Poutiaisen mielestä ihmisiä pitäisi auttaa jaksamaan työssään. "Ei niin, että autetaan viisikymppisiä, vaan lähtökohtaisesti niin, että aloitetaan heti työsuhteen alussa. Vaalitaan viihtyvyyttä, terveyttä ja motivaatiota."

YIT:n strategiaan ei kuulu pelkästään uusien työntekijöiden palkkaaminen. Vanhoista työntekijöistä pyritään pitämään kiinni. "Olemme rakentaneet puoli vuotta prosessia, jolla eläköitymistä pystyttäisiin lykkäämään", Jaakko Poutiainen kuvailee.

"Nyt ongelma on se, että kun henkilö sairastuu, hakeudutaan lääkäriin. Sairaslomaa määrätessä lääkäri mahdollisesti tietää jo, onko kuntoutustarvetta. Kuitenkin vasta puolen vuoden päästä KELAlta lähtee ilmoitus sairaspäivärahasta vakuutusyhtiölle. Näin potentiaalisesta kuntoutustapauksesta ollaan puoli vuotta myöhässä."

Kirsi Mettälä muistuttaa, että rakennusbisnes on alana niin rankka, että siellä on muita aloja enemmän työkyvyttömyys- ja määräaikaiseläkkeitä. Tuottavuuden kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että ihmiset pysyisivät työelämässä pitempään. Keskeistä tällaisessa murroskohdassa onkin pohtia miten vanhemman polven osaamista pystyttäisiin hyödyntämään ja siirtämään nuoremmille.

Skanskalla on elvytetty vanhan ajan mestari-kisälli -pareja. Tällöin nuorempi työntekijä työskentelee kokeneemman kanssa, joka opettaa tekemisen tavat ja kikat. "Teknisen ammattitaidon siirtämisen lisäksi tämä on ollut tärkeää työturvallisuuden kannalta. Olemme halunneet varmistaa, että nuorta ja kokematonta ohjaa kokeneempi eri tilanteissa."

Samaan aikaan kun YIT:llä havahduttiin työvoiman vähenemiseen, firmassa alettiin ohjeistaa kuntoutuksen ohella, että tiedonsiirron täytyy tapahtua ennen eläköitymistä.  Ammattipätevyyden välittämisen lisäksi myös kontaktien siirtäminen on ohjelmassa. "Kontaktiverkkojen avulla tehtävät tulevat ajallisesti hallittua paremmin."

Suurten ikäluokkien lähtöön on siis varauduttu. Molemmat yritykset ovat pyrkineet varmistamaan, että yrityksessä on nuoria kasvamassa ammattilaisiksi. "Näin varmistetaan, että reservi on valmiina, kun tehtäviin etsitään seuraajia", Mettälä sanoo.

Poutiainen muistuttaa, että vasta korkeakoulusta valmistuneet tarvitsevat työkokemusta ollakseen valmiita työntekijöitä. "Kun valmistuu, silloin on lupa opetella. Harjoittelua alalle tarvitaan." Hän on huomannut 36 työvuotensa aikana myös, että välillä teekkareiden ajatukset "lentävät niin kaukana ja korkealla, että on vaikeaa saada kiinni."

"Mutta kyllä ne sitten tulevat maan tasolle muutaman vuoden kuluessa, kun huomaavat ettei se iso laiva käänny nappia painamalla." Poutiainen muistuttaa, että rakennukset valmistuvat työmaalla työntekijöiden ja välittömän työnjohdon kautta. "Konttorilta ei rakenneta yhtään mitään".

Osaajia rakennusalalle kaivataan. Mettälä tuumii, että vaikka Suomi on profiloitunut pitkään high-tech maana, kädentaidot, konkreettinen suorittaminen ja osaaminen ovat nyt nousemassa taas arvoonsa. Työelämä on havahtunut huomaamaan, että tekijöistä ja kädentaitajista on pulaa.