Otaniemen maisema muuttuu

Otaniemen alueen arkkitehtikilpailussa etsittiin täydennystä nykyisen rakennuskannan asuin-, toimitila- ja palvelurakentamiselle.  Niemeen ehdotettiin jopa koteja vetten päälle.

Teksti: Johanna Mitjonen

Espoon kaupungin väkiluku jatkaa tulevinakin vuosina kasvuaan, yleiskaavassa varaudutaan 300 000 asukkaaseen koko Espoossa vuonna 2030. Kaupunki aikoo panostaa etenkin eteläosien suunnitteluun, johon Otaniemikin kuuluu. Espoo on asettanut tavoitteeksi Otaniemen kehittämisen Euroopan johtavaksi teknologian tutkimuksen, opetuksen ja innovatiivisen yritystoiminnan keskittymäksi. Viime keväänä kaupunki järjesti Senaatti-kiinteistöjen kanssa suunnittelukilpailu joka koski Otaniemen etelä- ja itäosia.

Kilpailualue käsitti Otaniemen sisääntuloalueen Miestentieltä aina Otarantaan saakka sekä ranta-alueen Karhusaarentieltä Servinniemeen asti. Ideoita haettiin sekä asumis- että toimitilarakentamiseen. Kilpailu käytiin huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana ja siihen kutsuttiin viisi arkkitehtitoimistoa. Asumiseen liittyvissä ehdotuksissa toivottiin esiteltävän ratkaisuja niin opiskelija- kuin perheasunnoille. Tärkeitä osatehtäviä määriteltiin olevan Otaniemen sisääntulon ratkaiseminen ja julkisivu merelle päin. 

Kilpailun päätyttyä palkintolautakunta päätti asettaa ensimmäiselle sijalle Arkkitehtitoimisto NRT Oy:n ehdotuksen Duaali, koska se onnistui täyttämään kilpailuohjelman keskeiset kaupunkikuvalliset tavoitteet, Otaniemen sisääntulon ja merellisen julkisivun. Toiselle sijalle se päätti asettaa ARK-house Arkkitehdit Oy:n ehdotuksen Hauen laulu pitäen erityisesti sen Otaniemen pohjoisosaa koskevista ideoista.  Näin ollen se suosittelikin, että kilpailualueen eteläisen osan jatkosuunnittelu tehdään Duaalin ja pohjoisosan jatkosuunnittelu vastaavasti Hauen laulun pohjalta.

Professori Jyrki Tasa NRT arkkitehtitoimistosta kertoo Duaali-ehdotuksen pyrkineen välttämään tukkoista rakentamista. "Otaniemen kampus on kuitenkin metsäinen alue, ja se menettää luonteensa, jos se rakennetaan liian täyteen." Esimerkin tukkoon rakennetusta alueesta Tasa nimeääkin läheltä, Tapiolasta. Tapiola oli ilmava ja luonnonläheinen lähiö, mutta on nyt rakennettu täyteen monesta kohdasta.

NRT:n ehdotuksessa kehuja sai juuri sisääntulon edustavuus. Keilaniemen alueella rakennuskanta on korkeaa ja tehokasta, joten Otaniemen sisääntulossa haluttiin välttää samanlaista raskasta rakentamista ja säilyttää ilmavuus. Alueelle tulevien toimistorakennusten kerrosluvun on suunniteltu olevan 4-5. Tasa luonnehtii aluetta struktuuriltaan vihreäksi. Päärakennus säilyisi edelleen symbolina, mutta sisääntuloon rakentuva aukea on Tasan mielestä tarkemman suunnittelun paikka. "Kyllä sisääntulossa pitää jokin luonnekin olla, ei vain pelkkä Otaniemi-kyltti."

ARK-housen ehdotus Hauen laulu toimii pohjana Otaniemen tulevalle asuntokannalle. Arkkitehti Markku Erholtz toimistosta sanoo suunniteltujen asuntojen olevan koteja sekä opiskelijoille että korkeakoulun henkilökunnalle. Otarannan suuntaan tulisi myös todennäköisesti vapaarahoitteisia asuntoja. Mittakaavaltaan suunnitellut talot olisivat samantyyppisiä kuin Otaniemen nykyiset asuintalot, 4-5-kerroksisia. Erholtz sanoo uusien suunnitelmien henkivän vanhaa Otaniemeä, joten asuntokannan kasvaessa metsäisen Otaniemen säilymisestä on kuitenkin toivoa.

Vaikka ehdotuksien toivottiin tutkivan "veteen liittyviä asuntoja", ei vesirakentamisideoille lopulta juuri lämmetty. Duaalin ehdotuksen tekosaaria ei valittu jatkokehittelyyn. Tasa sanoo, ettei vesirakentaminen ole teknisesti merkillinen juttu, mutta teknistaloudellisesti kyllä, koska asuntojen hinnoilla on kuitenkin kauhurajansa. Hän sanoo, että pääkaupunkiseudulla vesirakentamista on jo tehty paljon hankalammissakin paikoissa kuten Ruoholahden ja Salmisaaren alueilla.

Myös Hauen laulu sisälsi ajatuksia veden päälle rakentamisesta. Näitä ehdotuksia tutkitaan jatkokehittelyssä. Ideoita kilpailussa haettiin "huippuasiantuntijoille tarkoitetuille perheasunnoille". Ehkäpä eksoottisempi veden päällä tapahtuva asuminen voisi olla myös yksi kilpailuvaltti, kun kansainvälisiä tutkijoita houkutellaan Otaniemeen töihin.

Otaniemeen saattaa tulla seuraavina lähivuosikymmenininä tuhansia opiskelijoita lisää sekä opiskelemaan että asumaan. Tasa tuumii, että paineita Otaniemen lisärakentamiselle on. Espoon kaupungin asiaksi jääkin pitää huolta siitä, että ympäristö pysyy kauniina ja katsoa, ettei rakentaminen mene ylirankaksi. Esimerkiksi yliopiston yhteyteen saatetaan tarvita lisärakennuksia, ainakin jos uuden yliopiston kampus todella tulee Otaniemeen. Innovaatioyliopiston tulo saattaa myös nopeuttaa koko alueen rakentamista. Vielä tietoa siitä, koska uudet rakennukset valmistuisivat, ei ole. Tänä keväänä Espoon kaupungin valtuusto käsittelee yleiskaavaa, johon Otaniemen etelä- ja itäosa kuuluvat. Kun kaava-asiat on saatu kuntoon alkaa lisäsuunnittelu arkkitehtien kanssa.