Tämän vuoden speksin nimiroolissa hehkuva Anna Nuuros luonnehtii itseään perusinfolaiseksi, eli ulospäin suuntautuneeksi ihmiseksi. Kun aikaa speksiltä kevään jälkeen jää, alkaa diplomityön vääntö.
Teksti: Johanna Mitjonen
Minkälainen persoona olet?
"Kaverit sanovat että innostun helposti ja että olen jossain määrin impulsiivinen. Olen mouhoaja, intoudun mesoamaan asioista helposti."
Näyttelevät ihmiset mielletään yleensä rohkeiksi esiintyjiksi.
"Mä kyllä jännitän tosi paljon ja saatan olla ujo ja epävarmakin mitä tulee esiintymiseen. En koe olevani luontainen esiintyjä, esimerkiksi esitelmät ja puheet jännittävät. Ja jos mun pitäisi mennä juontamaan, se olisi ihan kauheata. Sellaisesta en yhtään tykkää. Näytellessä on kiva kun on rooli; ei tarvitse omana itsenään esiintyä."
Kuinka tulit alun perin lähteneeksi mukaan speksiin?
"Olin ensimmäistä kertaa mukana näyttelemässä speksissä nimeltä Nero vuonna 2006. Roolini oli Lucia: olin orjatyttö, jota keisari Nero yritti tavoitella. Olen fuksista asti käynyt katsomassa speksejä ja aina pitänyt niitä makeana juttuna. Teki monta kertaa mieli lähteä mukaan, mutta oli kuitenkin pieni epävarmuus esteenä. Ehkä siinä oli jonkinlainen epäonnistumisen pelko mielessä. Syksyllä 2005, kävellessäni sitten päärakennuksella improvisaatiokurssilistojen ohi kaveri kehotti laittamaan nimen listaan. Ajattelin että olen halunnut tätä niin monta vuotta, että nyt on pakko kokeilla."
Spekseissä on paljon laulamista. Miltä se tuntuu?
"No hirvittää aika tavalla. En ole harrastanut musiikkia, mitä nyt joskus koulussa olin kuorossa muutaman vuoden. Meillä on kuitenkin joukossa ihmisiä, jotka laulavat todella hyvin, niin kyllä siinä tulee vähän alemmuuskompleksi. Toisaalta pitää vaan suhtautua siten, että roolissa lauletaan ja olla murehtimatta, onko se ääni aina vireessä vai ei."
Miten sait nimiroolin?
"Tämän vuoden speksissä on paljon hyviä rooleja. En koe olevani eri asemassa, vaikka speksin nimessä on roolihahmoni nimi. Ohjaaja valitsee halukkaiden keskuudesta syksyllä improkurssien jälkeen näyttelijät, jotka eivät vielä siinä vaiheessa tiedä, minkälainen speksi on kyseessä tai mitä rooleja on tarjolla. Ilmeisesti olin sopiva persoona; tätä pitäisi kysyä ohjaajalta."
Oliko historiallinen tarina tuttu?
"Olin kuullut Kaarinan ja Eerikin tarinan, jotain muistin ala-asteen historian tunnilta, mutta kyllä vähän piti googlettaa ja katsoa Wikipediaa."
Kerro roolistasi.
"Kaarina on krouvin aputyttö, joka kuurailee lattioita ja on ihan tavallinen nuori tyttö. Sattuman kautta hän päätyy kuningas Erikin kanssa tekemisiin ja päätyy naimisiin speksin alussa. Kaarinalla on vähän vaikeuksia sopeutua hoviin, sen ylhäiset eivät katso hyvällä rahvaan parista tullutta tyttöä, joka kerää koko potin. Kaarinaa ei kiinnosta valta tai asema, hän on vain rakastunut Erikiin ja Erik sattuu olemaan kuningas."
Mikä on mielestäsi parasta speksissä?
"Kyllä se on kliseisesti se yhteishenki. Tässä on valtavan iso produktio mukana, meitä on noin 80 ihmistä. Katsoja näkee lavalla vain pienen osan joukosta. Kaikki ovat todella sitoutuneita touhuun. Speksissä syntyy tiiviin treenaamisen ja tekemisen myötä toisia tukeva henki. Speksissä pidetäänkin huolta että kaikilla on hyvä mieli, koska se on se suurin anti, mitä speksistä saa."
Speksin ensi-ilta oli 31.3.
