Nato voisi saada jotain tapahtumaan

Rauhanturvaaja: "Nato voisi saada jotain tapahtumaan"

Tuomas Kangasniemi

Rauhanturvajoukoissa saatujen kokemustensa pohjalta Helsingin yliopiston opiskelija Jussi Rantala ei usko, että YK:n väliintulo voisi rakentaa pysyvää rauhaa Libanoniin, vaikka tulitauko onkin saavutettu. 24-vuotias Rantala on ollut komennuksella YK:n  alaisuudessa Eritrean pääkaupungissa Asmarassa tammi-kesäkuussa 2004 ja Nato-johtoisessa operaatiossa Kosovossa vuoden ajan 2001—2002.

Rantalan pointti painottuu lähinnä siihen, että YK-joukoilla ei voi lopullisesti ratkaista kriisejä eikä pysäyttää sotaa, jos jompikumpi osapuoli todella on päättänyt sotia. "Olin komennuksella, jossa YK oli paikalla, mutta emme tehneet juuri mitään, mitä tämä niin sanottu vihamielinen osapuoli ei halunnut", kaksinkertainen ex-rauhanturvaaja toteaa.

Täsmennys paikallisesta tilanteesta seuraa. "Viimeisimmässä yhteenotossa Eritrea aloitti, ja Etiopia tuli takaisin. Me UNMEE-joukoissa teimme miltei kaiken hallituksen ohjeiden mukaan. Lopetimme partioinnin pääkaupungin keskustassa, kun hallitus käski, emmekä edes puuttuneet armeijan pakkovärväyksiin. Miliisi vei paikallisia ihmisiä kovakouraisesti suoraan kadulta suorittamaan asepalvelusta väkisin."

Rantala ei silti epäile, etteikö YK-joukoista olisi jotain ennaltaehkäisevää apua. "Sillä tavalla YK:n läsnäolo on eduksi, että osapuolilla on isompi kynnys hyökätä, jos väliin jää kansainvälisiä joukkoja ja koko maailma katsoo. En tiedä, mitä esimerkiksi Etiopian ja Eritrean välillä kävisi ilman YK:ta. Lisäksi olimme mukana humanitäärisissä projekteissa."

Jussi Rantala pitää silti Nato-vetoisia joukkoja parempana ratkaisuna myös Libanonin eteläosiin. Puheesta on vaikea olla saamatta vaikutelmaa, että hän pitää YK:ta liian kankeana järjestönä toimimaan sotilaallisissa tilanteissa. "YK:hon kuuluvat lähes kaikki maailman maat, ei se saa aikaan kuin ympäripyöreitä linjoja. Nato voisi saada jotain tapahtumaan Libanonissa."