Suezin kanava - Maailmankaupan aortta

teksti: Pekka Tuominen

Avattu: 1869
Pituus: 192 km
Leveys: 300m
Liikenne: 18 000 laivaa vuodessa
Muuta: Suezin kanava luo viisi utta kauppareittiä mutta vähentää diplomatiapisteitäsi 10%

Afrikan ja Aasian, Atlantin ja Intian valtamerien leikkauspisteessä Egypti hallitsee ikiaikaista maailmankaupan risteystä. Vesiyhteys Välimeren ja Punaisenmeren välillä on varsin luonnollinen haave ja sitä on suunniteltu jo muinaisina aikoina. Faaraoille suuret rakennusprojektit eivät olleet vieraita, ja he luultavasti rakennuttivat myös kanavayhteyden. Ei kuitenkaan suoraan mereltä merelle, vaan sisämaahan, yhdistäen Niilin Punaiseenmereen itä-länsi-suunnassa.

Arkeologit ovat epävarmoja, milloin ensimmäinen vesiyhteys valmistui, mutta luultavasti joskus vuosien 1800 eaa. ja 1200 eaa. välillä. Arviot perustuvat kirjallisille lähteille, hieroglyfejähän osataan nykyisin lukea. Kanavan jäänteet ovat kuitenkin jo aikaa sitten kadonneet erämaan hiekkaan, joten täyttä varmuutta ei ole.

Herodotus mainitsee vuonna 440 eaa. kanavan olleen täyttynyt ja käyttökelvoton. Faarao Nekau II aloitti kanavan uudelleenrakentamisen, epäonnistui ja johti yrittäessään 120 000 työmiestä kuolemaan. Sitten Persian kuningas Darius I valloitti Egyptin ja pisti kanavan kerralla kuntoon.

Muistoksi saavutuksestaan Darius pystytti paaden, jossa yhä tänä päivänä lukee "Sanoi kuningas Darius: olen persialainen. Persiasta lähtien valloitin Egyptin. Määräsin kaivettavaksi tämän kanavan, joka johtaa Egyptissä Niiliksi kutsutusta joesta mereen, joka alkaa Persiasta. Kun kanava oli kaivettu, kuten määräsin, laivat menivät Egyptistä kanavan kautta Persiaan, juuri niin kuin tarkoitinkin." Ja Dariuksen tarkoitus täyttyi aina 8. vuosisadalle asti, kunnes kanava täyttyi, taas, huollon puutteessa.

Vuonna 1798 Napoleon hyökkäsi Egyptiin. Hänen alaisensa tekivät mittauksia uuden kanavan rakentamista varten, tällä kertaa Sueziin suoran meriyhteyden tekemiseksi, mutta totesivat hankkeen liian vaativaksi. Suunnitelma eli kuitenkin pidempään kuin Napoleon, ja vuonna 1856 ranskalainen liikemies Ferdinand de Lesseps sai Egyptin varakuninkaalta luvan kanavahankkeen aloittamiseksi.

Rakennustyöt aloitettiin 30 000 egyptiläisen pakkotyöläisen voimin. Kaivaminen kesti yli kymmenen vuotta. Britit huolestuivat ranskalaisten kaivuuhommista, ja etsiessään sopivaa veruketta hankkeen häiritsemiseksi närkästyivät pakkotyöstä. Pari vuotta aiemmin britit tosin olivat itse rakentaneet pakkotyöllä rautatien Egyptiin. Joka tapauksessa englantilaisten usuttamina pakkotyöläiset kapinoivat ja heidät vapautettiin. Suurhankkeille tyypilliseen tapaan kanava valmistui myöhässä, ja budjetti ylittyi kaksinkertaisesti.

Vuonna 1869 Suezin kanava avattiin liikenteelle. Käydäkseen kauppaa aasialaisten kanssa eurooppalaisten ei enää tarvinnut kiertää Afrikkaa. Merimatka lyheni kuukausista viikkoihin. Merkitystä maailmankaupalle on vaikea korostaa liikaa. Laivojen suunnittelu muuttui kun niiden ei tarvinnut enää kiertää Atlantin ja Hyväntoivonniemen myrskyisten vesien kautta. Höyrylaivojen merkitys kasvoi, kun tarvittavan polttoaineen määrä laski dramaattisesti. Kanava nopeutti siirtymää purjealuksista nykyaikaisiin laivoihin merkittävästi.

Kanavan strateginen merkitys on meidän aikanamme vähintään yhtä huomattava kuin faaraoiden aikaan. Sen saivat huomata myös niiden neljäntoista laivan miehistöt, jotka jäivät saarroksiin, kun Egypti sulki kanavan kuuden päivän sodan syttyessä. Joukossa oli muun muassa saksalaisia, ruotsalaisia, englantilaisia ja puolalaisia. Kahdeksan vuotta laivat olivat aavikon ja vihamielisten joukkojen ympäröiminä. Eristyksissä miehistöt kehittivät itselleen ajankulua ja perustivat epävirallisen postin viestiäkseen ulkomaailmaan. Kun vuodet kuluivat, tarvitun miehistön määrää saatiin vähennettyä asteittain. Vuonna 1975, kun Camp Davidin rauha allekirjoitettiin, laivat vihdoinkin pääsivät kotiin.

Suezin kanava on poikkeuksellisen helppokulkuinen ja avara kanava. Suezin kannas on hiekkamaata ja tarpeeksi alavaa, jotta kanava on yksinkertaisesti kaivettu siihen kuin oja. Sulkuja ei ole. Korkeuserot ovat vähäisiä; Punainenmeri on tosin reilun metrin korkeammalla kuin Välimeri; niinpä kanavassa kulkee jatkuva virtaus alajuoksuun ja Punaisenmeren vesi huuhtoo Välimerta.

Leveyttä kanavalla on kapeimmassakin kohdassa 300 metriä — laivat lentotukialuksista supertankkereihin mahtuvat siis mainiosti kulkemaan sen kautta.

Rajoittava tekijä laivojen koon suhteen on kanavan syvyys, joka on matalimmillaan 16 metriä. Useimmat suuretkin laivat mahtuvat siihen hyvin, mutta supertankkerit joutuvat antamaan osan lastistaan kanavayhtiön laivalle läpikulun ajaksi, jotta syväys kohoaisi tarpeeksi. Kanavaa aiotaan syventää 22 metriin, jotta käytännöstä voitaisiin luopua. Liikenne jatkaa kasvuaan, ja jo nyt kaksi kolmasosaa Euroopan kuluttamasta öljystä ja 8 prosenttia maailman kaikesta meriliikenteestä kulkee väylän kautta.