Miss Naisguy
Annu Nieminen
SISKONI TOI MINUT Otaniemeen. "Tuossa juodaan kaljaa keväisin", hän
osoitti pientä asfaltin rajaamaa nurmineliötä keskellä TUAS-talon
parkkipaikkaa. Kävimme istumaan. Ei aikaakaan kun paikalle laahusti
muutama väsyneen näköinen opiskelija. Istuivat ja korkkasivat, kuten
siskoni oli luvannut.
Olin lukiolainen. Otaniemi näyttäytyi minulle täysin epätodellisena:
ehkä hieman tylsänä ja epäseksikkäänä, mutta myös ihanan absurdina.
Mistä nuo ihmiset pulpahtivat? Aivan kuin siskoni olisi tilannut heidät
salaa selkäni takana kännykällään sopivaan aikaan, kuten
virvoitusjuoman tai bussilipun.
Luonnollisena seurauksena päätin pyrkiä TKK:lle. Näin ja koin
kaikenlaista, josta edes teekkariäitini ei ollut osannut varoittaa.
PIAN TAJUSIN, että Otaniemessä on tärkeää osata Rooleja. Ne ovat
työläitä! Ei riitä, että osaa etiketin: on myös vaatetus, oikeat
piirit, puhetapa ja oikeat hengauspaikat. Vaikka Polin tyttöjen
ansaintalogiikka vaikuttaakin simppeliltä - "siellä on niin paljon
miehiä ettei tarvii edes yrittää" - aivan helppoa ei ole
teekkaritytölläkään. On osattava olla viehättävä silmänilo Smökin ujoja
poikia kuhisevissa illanvietoissa, fiksu ja nokkela A-salin eturivissä
ja kuin kala vedessä miehisissä maailmoissa. Jotkut rooleista kuitenkin
vanhentuvat nopeasti ja käyvät tarpeettomiksi.
Neiti Hyvä Jätkä on rooleista tärkein, ja ehkä myös vaikein. Se ei
vanhene. Pitää olla reipas, viehättävä, reilu, hauska, rohkea, lojaali,
salaa hyvännäköinen, aina valmis, mutta ei kuitenkaan kaikkeen, ja
peloton. Lisäksi täytyy pitää jaloviinasta, pieruhuumorista ja
pahanhajuisista pojista. Juhlissa ei saa ajatella kauneusunia tai
tyylikästä klubbailua, vaan pitää ottaa irrottelu tosissaan - muttei
kuitenkaan liian tosissaan. (Sille roolille on taas oma nimensä.)
Taidokkaat Neiti Hyvät Jätkät tietenkin feikkaavat loppuun asti - ja
kieltävät ikinä yrittäneensä mitään edellisistä. Kaikki tapahtuu kuin
itsestään. Se on heidän Luojan suoma luontonsa.
Teekkarityttö voi hyvin pian unohtaa ulkomaailman soperrukset
naisiin kohdistuvista paineista ja vaatimuksista ristiriitaisiin
rooleihin liittyen. Otaniemessä pärjää pienen itsensä etsiskelyn
jälkeen yhdellä. Perustaitojen omaksumisen jälkeen Neiti Hyvä Jätkä on
paitsi elintärkeä, myös kutkuttavan hauska rooli.
TYTÖT, UNOHTAKAA kliseet nykynaisen ulkonäköpaineista. Ne ovat tylsiä!
Unohtakaa huulia pullistavat huulikiillot ja takapuolen herkulliseksi
muotoilevat farkut. Miehiä, jotka näkevät sinut seksijumalattarena,
tarvitset vain yhden - ja joskus sekin on liikaa. Sen sijaan miehiä,
joiden kanssa tulet hyvin toimeen ja jaat luottamusta ja ymmärrystä,
tarvitset monta - olethan valinnut olla teekkari. Viehättävyys ei
Otaniemessä pitkälle vie - täällä pärjää olemalla hyvä jätkä.
Pojat, tarkkailkaa hyviä jätkiä. Tehkää myös itsellenne selväksi,
onko heidän sukupuolellaan merkitystä. Naispuoliset hyvät jätkät ovat
valepuvussa. He yrittävät parhaansa, joten olkaa kuitenkin armollisia.
Phuksit, varokaa. Otaniemi ei ole sitä miltä näyttää. Saatatte joutua kiusaukseen. Tai mikä pahempaa, saatatte viihtyä.
