Ehdokkailla vähän näkemyseroja

TKY:n vaalipaneelissa kohtuullisesti yleisöä

Tuomas Kangasniemi

TKY:n perinteinen eduskuntavaalipaneeli keräsi noin 70 hengen yleisön 27.2., mutta sen suosio jäi huomattavasti jälkeen neljän vuoden takaisesta ryntäyksestä. TKK:n päärakennuksella pidettyyn tilaisuuteen oli kutsuttu kansanedustajaehdokkaat kuudesta puolueesta.

Useissa kysymyksissä panelistit olivat varsin yksimielisiä. "Rahat opintotukeen saadaan, jos veroja alennetaan vähemmän", totesi Matti Kurosen sijaisena paikalle saapunut kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr), kun oli kysytty, mistä pitäisi leikata pois opiskelijoiden hyväksi.

Muut olivat lähes täysin samaa mieltä, mutta Kokoomuksen ehdokas, TEK:n koulutusasiajohtaja Jukka Mäkelä rikkoi rintaman lisäkommentilla: "Jos rehellisyyden vuoksi sanon nyt jotain, niin valitsisin työvoimamäärärahat. Siellä on valtavasti tehotonta valuuttaa."

Sama linja jatkui kyllä-ei -valinnoissa. Kaikki puolsivat siviilipalveluksen lyhentämistä ja samaa sukupuolta olevien pariskuntien adoptio-oikeutta, joskin jälkimmäisessä Mäkelä sekä Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen empivät. Mäkelä päätyi ainoaksi toisinajattelijaksi myös tukemalla Nato-jäsenyyttä sekä epäilemällä kehitysavun toimivuutta käytännössä.

Suuryliopistoa (TKK, Taik, HSE) kannattivat muut paitsi SDP:n Maria Guzenina-Richardson, joka uumoili, että yhdistämisellä tehtaillaan vain säästöjä ja heikennyksiä opetukseen. Puolustusmenojen kasvattaminen kuitenkin jakoi joukon kahtia. Kasvin ja Guzeninan lisäksi tutkija Juho Lindman (vas) vastusti ajatusta; sitä kannatti Hankenin pääsihteeri Martina Malmberg (r) Kaikkosen ja Mäkelän kanssa.

Perustulo oli toinen teema, jossa mielipide-erot olivat terävät. Lindman halusi turvata sosiaaliedut ja kannatti asiaa, mistä Kasvi oli samaa mieltä. Kielteiseltä puolella paljastui sinipunayhteys: Guzenina ja Mäkelä pitivät perustuloa epärealistisena.

"Se maksaisi liikaa yhteiskunnalle, eikä se poistaisi tiettyjen ryhmien tarvetta erityisetuuksiin", molemmat perustelivat. Mäkelä kertoi myös kokemuksistaan työelämän tutkimus- ja tukiprojekteista: "Niille, jotka jäivät ansiosidonnaiselle päivärahalle, on käynyt kaikkein heikoimmin."
Vihreiden Kasvi oli realistisuudesta eri mieltä ja tuki puolueensa linjausta. "Te voisitte lukea meidän vaaliohjelmamme. Olemme laskeneet, että perustulo toimii."

Ehdokkaat vastasivat myös aikomuksistaan ja teoistaan opiskelijoiden hyväksi. Malmberg kannatti opintorahan korotusta ja perusteli asiaa Kelan tilastoilla, mihin Lindman lisäsi olleensa "Nouse jo" -kampanjan ensimmäisiä allekirjoittajia. Mäkelä puolusti tulorajojen nostoa ja Kasvi muistutti vastustaneensa opintoaikojen rajausta.

Guzeninalla oli puolestaan annettavaa kaikille. Paneelissa hän tuki sekä tulorajojen että tukien nostamista, minkä lisäksi hän toi esille perheelliset opiskelijat ja byrokratian. Antti Kaikkonen myönsi, että häntä saatetaan pitää takinkääntäjänä, koska hän oli äänestänyt omaa opintorahan korotusaloitettaan vastaan. "Hallituspuolueiden edustaja toimii kuitenkin sen mukaan kuin yhdessä sovitaan. En saanut vakuutettua muita asiastamme."

Otaniemen kasvatteina Mäkelällä ja Kasvilla oli myös hyvin konkreettisia esimerkkejä. Sinisen M-kirjaimen kampanjalogokseen ottanut Mäkelä oli tehnyt diplomityönsä metrosta sekä osallistunut Hoasin valtuuskuntaan. Kasvi taas oli ollut aktiivinen, kun tontteja Teekkarikylän uusille laajennuksille etsittiin.

Yleisökysymyksissä paneelin lopuksi tiedusteltiin muun muassa siitä, miksi kaikki panelistit tuntuivat pitävän ulkomaalaisten opiskelijoiden haalimista itseisarvona ja siksi vastustivat maksujen asettamista. Jyrki Kasvi oli jopa ehdottanut, että tulokkaille pitäisi maksaa siitä, että he vaivautuvat Suomeen.

Keskustelun juontajana oli Julius Virtanen. Tilaisuus taltioitiin myös nauhalle ja lähetettiin OUBSin verkossa samana iltana.