Koneteekkarista journalistiksi

Tieteen popularisoinnin lisäksi TKK:lla työskentelevä toimittaja Outi Loimaranta pitää ihanaa White Country -blogia, jossa voi tutustua hänen romanttisiin käsitöihinsä.

	Outi Loimaranta on kutova diplomi-insinöörijournalisti

teksti: Johanna Mitjonen

Opiskelit Otaniemessä koneosastolla. Miten kuvailisit opiskeluaikaasi?

"Otin osaa opiskeluaikanani ylioppilaskuntatoimintaan. Teekkarikulttuuri ja teekkarihenki ovat mielestäni arvokkaita asioita ja lähellä sydäntäni. Ne ymmärretään usein vain joksikin hassunhauskaksi toiminnaksi, vaikka pohjalla on paljon syvempiä, koskettaviakin arvoja."

Minkälaisissa tehtävissä olit ylioppilaskunnassa?

"Olin vuonna 1996 ylioppilaskunnan hallituksen viestintä- ja tiedotusvastaava."

Osaatko nimetä ikimuistettavimman tapahtuman noilta ajoilta?

"Merkittävä oman ammattiin kasvamisen ja oman paikkansa löytämisen kannalta ollut tapahtuma oli se, kun minut kutsuttiin mukaan Suokanat-salaseuraan. Siihen jäseneksi pääseminen oli hienoa, koska siten löysin oman yhteisöni ja sain kannustusta. Naisena TKK:lla on vähemmistössä ja ulkomaailma kummastelee usein alavalintaa. Suokanojen kautta löysin oman viiteryhmäni, jossa ei aina tarvinnut aloittaa keskustelua selittämällä miksi opiskelee mitä opiskelee, vaan sai keskustella esimerkiksi omasta diplomityöstä ja tulla ymmärretyksi."

Olet töissä TKK:lla ja nimikkeesi on tiedetoimittaja. Mitä työsi pitää sisällään?

"Tekniikan ilosanoman välittämisen! Käytännössä rakennan Tekniikan päiviä. Etsin mielenkiintoisia asioita ja ihmisiä TKK:lla, teen näistä tarinoita, sekä popularisoin tiedettä."

Aiemmin olet työskennellyt YLE:llä tekemässä Prisma-ohjelmaa sekä WSOY:llä. Miten olet päätynyt näihin, koneteekkarille aika epätyypillisiin, hommiin?

"Itse en pidä töitäni epätyypillisinä insinöörin töinä. Ajattelen että DI-tutkinto on perustutkinto siinä missä vaikka kauppatieteiden maisterin tutkinto. Se ei rajoita mitään ammatteja. Insinöörin ajattelun välineet — analyyttisyys, loogisuus ja kyky suunnitella projekteja — ovat ominaisuuksia, joita tarvitaan myös kustannusalalla."

Olet järjestänyt Tekniikan päiviä, joiden teemana on tänä vuonna vesi. Miksi juuri tämä aihe? Mitä päivät pitävät sisällään?

"Vesihän on yksi maailmankaikkeuden elementeistä, joten se on hyvin monipuolinen aihe. Se on hyvin ymmärrettävä ja helposti lähestyttävä aihe. Päivillä on esimerkiksi vesitekniikkaan ja vesihuoltoon liittyviä puheenvuoroja. Päivillä on myös ei-niin-tekniikkaorientoituneesti rakennettuja esityksiä. Puhujia on kannustettu pitämään eläviä esityksiä aiheesta."

Vapaa-ajallasi kirjoitat esikoisromaaniasi. Mistä se kertoo?

"Sen aiheena on elämä itse ja kasvaminen, ja se sijoittuu Otaniemeen. Kirjaa varten tarkastan detaljeja opiskelukavereilta, esimerkiksi minkälaisia bileitä Smökissä 1990-luvun alussa pidettiin. Sitä ei ole vielä lähetetty kokonaisuudessaan kustantajalle, joten en ole vielä seuraavan syksyn esikoiskirjailija. Minulla on myös toinen kirjaprojekti: teen jouluaiheista sisutuskirjaa, joka liittyy läheisesti käsityöharrastukseeni. Se ilmestynee 2009."

Sinulla on myös pieniä lapsia, kuinka aikasi riittää kaikkeen?

"Osa-aikatyö sopii pienten lasten äidille. Lapset ovat oppineet sen, että äiti ompelee ja askartelee, ja he puuhailevat mukana. Itse mietin opintojen loppuvaiheessa kovasti, koska on oikea aika saada lapsia, mutta ne ovat olleet turhia murheita. Elämä kantaa; lasten saamiseen ei ole oikeaa eikä väärää aikaa."