Töissä Irkuissa

Disneylandista Dubliniin

Mikä saa sadattuhannet ulkomaalaiset tulemaan Irlantiin?

Mirja Tarvainen

Suurin osa tulee Irlantiin työn perässä, ja etenkin Itä-Euroopasta jonotetaan paremmille palkoille.

Usein muualta Euroopasta tulevia houkuttaa kansainvälinen kokemus, seikkailunhalu tai pakeneminen. Joukkoon mahtuu erilaista elämää etsiviä peräkammarin poikia ja etenkin naisten keskuudessa on tuttu kaava, että maahan on päädytty eron seurauksena.

On myös niitä, jotka jäävät yksinkertaisesti koukkuun, kuten tuleva KTM Katri Mäkilä, 24. Katri liittyi noin tuhannen Irlannissa asuvan suomalaisen joukkoon kesän ajaksi suorittaessaan työharjoittelunsa Suomen suurlähetystössä Dublinissa. Turkulaista nuorta naista ei tulla valmistumisen jälkeen hetkeen Suomessa näkemään, sillä matkailu on vienyt hänet mennessään.

Kesän alussa Turun kauppakorkeakoulun opiskelija Katri Mäkilä pakkasi laukkunsa ja saapui Dubliniin edessään kolmen kuukauden työharjoittelu Suomen suurlähetystössä. Paikan Katri oli löytänyt selaillessaan opiskelupaikkansa internet-sivuja vuoden alussa, mutta Irlanti ei suinkaan ollut sattumanvarainen valinta.

Ulkomailla vaihdossa ja töissä ollut Katri oli matkojensa aikana tutustunut myös irlantilaisiin ja kiinnostus heräsi kovin kehuttua maata ja tämän pääkaupunkia kohtaan. Tuttaviensa innoittamana hän teki kandidaatin tutkielmansa kelttiläisestä tiikeristä eli Irlannin talouskasvusta 1990-luvulla, ja ajatteli Irlannin vierailun myös antavan näkökulmaa tällä hetkellä tekeillä olevaan graduunsa EU:sta ja ympäristöstrategiasta.

Jo lukioikäisenä Katri oli kiinnostunut kielistä ja eri kulttuureista, ja mietti koulun kautta vaihtoon lähtemistä. 17-vuotiaana hän haki Pariisiin Disneylandiin töihin. Ikä ei tällöin riittänyt, mutta seuraavana vuonna hän haki uudelleen. Kaksipäiväiset haastattelut pidettiin Turussa ja Katrille tarjottiin töitä huvipuiston myymälästä.

Kun sopimus oli allekirjoitusta vaille valmis, epäilys kuitenkin kaihersi. Katrin vanhemmat olisivat mieluusti pitäneet tytön Suomessa, mutta tukivat ja sanoivat että päätös on kuitenkin hänen. "Mää lähen", tyttö päätti, ja tämä päätös vaikutti vahvasti siihen, että jatkossa ulkomaille lähteminen oli yhä helpompaa.

Pariisi ja sen kansainvälinen ilmapiiri lumosi Katrin, ja paluu kiehtoi. Se ei jäänyt pelkäksi haaveeksi, sillä hän haki opiskelijavaihtoon ja vietti lukuvuoden 2003-2004 Ranskassa: ensin puoli vuotta Pariisissa ja sen jälkeen puoli vuotta Nizzassa.

Suomi ei pidätellyt nuorta naista kauaa, sillä seuraavan vuoden kesänä Katri pääsi Cimon kautta vaihtoon Sveitsiin. Seuraavat puoli vuotta kuluivat töissä Genevessä Dupontin rahoitusosastolla.

 "Geneve on uskomattoman kaunis kaupunki. Väestöstä lähes puolet on ulkomaalaisia, mikä johtuu osaltaan monien organisaatioiden päämajoista, jotka sijaitsevat siellä. Genevessä ovat esimerkiksi YK ja Punainen Risti. Kaupungissa on paljon nuoria ja sijainti on ihanteellinen, vain muutaman tunnin päässä esimerkiksi Pariisista tai Milanosta", Katri kuvailee.

Nykyistä työtään Katri kuvailee monipuoliseksi, mielenkiintoiseksi ja paljon vastuuta sisältäväksi. Toimenkuva pitää sisällään lehdistön ja Irlannin ulkoministeriön sivujen seuraamista, ja etenkin Suomesta kertovien uutisten silmälläpitoa.

Katri kirjoittaa säännöllisesti mediakatsauksia Suomen ulkoministeriöön ja osallistuu myös erilaisiin kokouksiin. Työyhteisö on pieni, sillä kolmen kuukauden välein vaihtuvien harjoittelijoiden lisäksi lähetystössä työskentelee kuusi ihmistä.

Työ on ollut Katri Mäkilälle antoisaa myös omaa gradua ajatellen. Harjoittelijat tekevät harjoitteluaikanaan projektin lähetystölle ja tähän liittyen Katri pääsi haastattelemaan Irlannin ympäristöministeriä. Tämän lisäksi yhdeksi harjoittelun kiinnostavimmasta asioista hän listaa Trinity Collegen seminaarin, joka käsitteli Irlannin osallistumista kehitysyhteistyöhön.

Mieluisaksi ja erilaiseksi työn tekee osaltaan myös se, että siinä ei olla Suomessa. "Työ ei tunnu työltä, kun on ulkomailla. Sitä paitsi kulttuuriin pääsee aivan eri tavalla sisään, kun asuu vieraassa maassa kuin jos käy viikon tai kahden lomamatkoilla", Katri kertoo.

Suurlähetystö ei pidä virallista rekisteriä Irlannissa asuvista suomalaisista, mutta arvioiden mukaan luku pyörii tuhannen ympärillä. Maassa toimii myös aktiivinen Irlanti-Suomi-seura, joka järjestää erilaisia tapahtumia pubi-illoista itsenäisyyspäivän ja vapun juhlintaan. Jäseniä seuralla on parisensataa ja tavoitteena on muun muassa ylläpitää suomalaisten kontakteja Irlannissa.

Katri Mäkilä ei ole käynyt seuran tapahtumissa, mutta yhden irlanninsuomalaisen tuttavan kautta hän on tutustunut toiseen, tämän kautta kolmanteen ja niin edelleen. Yhteydet vaihtariajan irlantilaisiin tuttuihin ovat säilyneet ja aikaa on kulunut myös heidän kanssaan. Vapaa-aika kuluukin pääosin suomalaisten ja irlantilaisten ystävien seurassa ja Katri otti myös tavoitteekseen vierailla ainakin yhdessä turistikohteessa joka viikonloppu.

Irlantia Katri kehuu eikä osaa nostaa yhtä asiaa ylitse muiden. "Kokonaisuus on ollut parasta. Irlantilaiset ihmiset ovat ystävällisiä sekä hyvin aitoja ja rehellisiä. Ilmapiiri on rento. Ihmiset vaikuttavat viihtyvyyteen suuresti - viihdyn käytännössä melkein missä tahansa, kunhan vain ihmiset ovat mukavia", kuvailee nuori nainen, jota hymyilyttävät mañana-asenne ja usein myöhästelevät bussit.

Yllätyksenä tuli, miten kansainvälinen kaupunki Dublin loppujen lopuksi on. Irlannin 4,2 miljoonasta asukkaasta kymmenisen prosenttia on ulkomaalaisia ja tämä näkyy etenkin Dublinissa. "Tiesin kyllä, että Irlannissa asuu paljon ulkomaalaisia, mutten odottanut ulkomaalaisten näkyvän katukuvassa näin vahvasti", kansainvälisyydestä nauttiva Katri kertoo.

Myös työkulttuuriin liittyen hän on huomannut yllättäviäkin piirteitä. "En olisi uskonut, että ero Britannian ja Irlannin välillä on näin suuri, täällä mentaliteetti on niin välimerellinen. Asiat eivät ole kovin organisoituja, joudun esimerkiksi monta kertaa soittamaan ja jättämään soittopyyntöjä, mutta harvoin kukaan koskaan lupauksista huolimatta palaa asiaan."

Katrin valmistuminen kauppatieteiden maisteriksi on edessä viimeistään ensi vuoden keväällä. Hän lukee pääaineenaan kansainvälistä liiketoimintaa ja sivuaineena kansantaloustiedettä. Yhtä ainoaa vastausta ei ole olemassa siitä, mitä hän uumoilee tapahtuvan omassa tulevaisuudessaan. Nuorta naista kiinnostaa EU:n parissa työskenteleminen, mutta myös kansainväliset yritykset kiehtovat, esimerkiksi Loreal tai Procter & Gamble.

Kuitenkin Geneve on vienyt sydämen, sillä Katri nostaa yhdeksi vaihtoehdoksi muutaman vuoden työskentelyn Sveitsissä. "Kaikki on vielä auki. Mentaliteetti on ´nyt jos koskaan´, sillä rajoitteita ei ole: ei aviomiestä tai perhettä. En halua vielä asettua, vaan olla vähän kuin vapaa taivaan lintu. Sitä paitsi mitä enemmän on ulkomailla, sitä enemmän jää koukkuun."

Kun aihe koskettaa tulevaisuutta Irlannissa, Katri Mäkilä vastaa varovasti. "En sanoisi, ettei Irlanti kiinnosta ollenkaan tulevaisuudessa, mutta ei se kyllä ole ihan ykkösenäkään listalla, jos ja kun alan etsiä töitä ulkomailta. Yksi syy siihen on varmaan myös tämä sää …"