Naiset ratissa

Vallan kahvilla

Matti Kuronen

Tilastokeskuksen mukaan naisten autoilu on lisääntynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Muutosta voi tulkita kahdella tavalla: joko naisten itsenäisyys on kasvussa tai sitten henkilöauto on yhä enenevissä määrin se liikennemuoto, johon ihmiset ovat siirtymässä. Näppituntumaltahan voidaan sanoa, että joukkoliikennettä ovat tähän asti käyttäneet naiset, opiskelijat ja ne, joilla ei ole varaa autoon. Ensimmäinen tulkinnoista on houkuttava, toinen vähemmän houkuttava. Molemmat ovat varmaan silti oikeita.

Naisten itsemääräämisoikeutta ei voida sivuuttaa tilastoa tulkittaessa. Jos perheellä on pihassa yksi auto ja se on koko ajan jonkun muun kuin naisen käytössä, supistuu elinpiiri aika pieneksi etenkin vajavaisten joukkoliikenneyhteyksien ääressä. Sama tapahtuu, jos nainen on valinnut autottoman elämäntavan mutta joukkoliikenne huononee muiden tekemien valintojen takia. Autoilu voi hyvin olla se asia, joka lisää naisten - perheellisten tai perheettömien - itsenäisyyden tunnetta. Sellaisena se onkin tärkeä asia, mutta on melko lailla rinnasteinen kärpäsen metsästämiseen pesäpallomailalla. Tulos saavutetaan, mutta sivuvaikutukset ovat aika lailla tuhoisat ympäristölle.
Itsemääräämisoikeuden saavuttamiseksi kaivostoiminta raunioittaa erämaa-alueita, Lähi-idän toraisuus jatkuu ja ilmakehä vastaanottaa hiilidioksidin lisäksi ympäristölle suoraan vaarallisia yhdisteitä.

Henkilöauto ei tietenkään ole yksiselitteisesti rinnastettavissa paholaisen vankkureihin ja monessa tapauksessa se on niin miehille kuin naisillekin välttämätön. Hybridiautojen verotuksen aikanaan keventyessä ja biopolttoaineiden yleistyessä päästötkään eivät enää ole pahin autoilun sivuvaikutus. Tosin autoiluun liittyy niin paljon verotusepäkohtia, että niiden purkamiseen voi mennä hyvinkin kauan. Kun oletus on, että kaikilla on auto ja verottaja määrittelee sen käyttämisestä erillisen korvauksen sekä muutenkin verottaa autoa sen olemassaolon eikä ympäristövaikutusten mukaan, vaatisi järjestelmä täydellistä remonttia.

Pääkaupunkiseudun kaltaisilla kasvavilla kaupunkiseuduilla, joilla auton vaatiman parkkipaikan ja tiepinta-alan arvo asuinrakennusmaana ylittää selvästi auton oman arvon, yksityisautojen lisääntyminen ei kuitenkaan ole kovin kestävä ratkaisu. Sama maa-ala voitaisiin käyttää toisinkin liikkumismahdollisuuksien kärsimättä.

Kirjoittaja saa kaupunginvaltuuston kokousten matkakorvauksina 13,02 euroa kulkiessaan omalla autolla tai 4,40 euroa kulkiessaan bussilla.