Myytinmurtaja

Lari Rautkari
Torino

Otaniemeä kutsutaan tekniikan kehdoksi, ja joissain yhteyksissä myös humalahakuisen juomakulttuurin tyyssijaksi. Usein tapojamme verrataan eteläeurooppalaiseen juomakulttuuriin. Yleensä moralisoivassa mielessä. Oltuani puoli vuotta vaihto-oppilaana Italiassa lienee paikallaan oikoa muutama väärinkäsitys, mitä tulee näihin nk. eurooppalaisiin juomatapoihin.

Alkoholia juodaan Italiassa huomattavasti avoimemmin kuin Pohjolassa. Viinilasillinen, toinenkin, kuuluu aterian lisäksi tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Ei ole kissanristiäistä, jossa ei paikallista punaviiniä näy. "Hei, toimistolle saatiin uusi faksi. Otetaan maljat!". "Olipa hyvä raportti, malja sille." "Hei olipa hyvää viiniä, otetaan toiset!" Välistä tuntui, että italialaiset ovat jatkuvassa humalatilassa. Päivän aikana voi helposti upottaa useita lasillisia.

Kukaan ei tosin paheksu, sillä italialainen ei koskaan myönnä olevansa humalassa. Mikäli saapasmaalaisen yllättää humala, hän ei ole paikallisen termistön mukaan "humalassa" vaan "iloisella mielellä". Kyse on kielenkäytöstä, retoriikasta. Humalaiseksi myöntyminen on yhteisössä häpeäksi, mutta kiertoilmauksella päästään tästä perikatolisesta häpeästä.

Eteläeuroopplainen juomakulttuuri tuntuukin eroavan meikäläisestä monin osin siinä, että negatiiviset tai häpeällisiksi koetut asiat kielletään. Etelässä juodaan terveydeksi, Suomessa huvin vuoksi. Kyllä Torinossakin juodaan humalahakuisesti, mutta siitä ei saa puhua; viini on hyvästä, alkoholi pahasta. Mitä mahtaisi suomalainen pomo sanoa, jos työntekijä ottaisi lounaalla lasin tai kaksi viiniä ruuan kanssa? Potkut kännissä olemisesta? Mutta Italiassa kukaan ei tilaakaan viiniä laseittain, vaan lounaan kanssa kokonaisen kannun saa 6,5 eurolla.

Italialainen ei myöskään ole koskaan krapulassa, hän on vain kahden viinipullon jälkeen seuraavana aamuna "väsynyt". Myöskään kukaan italialainen ei ole kuulemma koskaan sammunut viinaa juotuaan, vaan ainoastaan "juonut alkoholia ja nukahtanut."

Erotuksena Suomeen täällä ei näy kusivanoja eikä oksennusläjiä sunnuntaiaamuisin jalkakäytävillä. Ja se taas puolestaan johtuu siitä, että baarista lähtiessään italiano ei hoipertele jalkakäytäviä pitkin, vaan menee kotiin reteästi omalla autolla.

Muistakaa te siellä Suomessa: Vappunahan ei sitten juoda kännejä eikä sammuta, korkeintaan ollaan iloisia ja nukahdetaan sängyn viereen.