Huuhtoutuuko Otaniemi mereen?

Tulvat kielivät ilmastonmuutoksesta

Tuomas Kangasniemi

Uutiskuvat tulvivasta Kauppatorista 9.1.2005 muistavat kaikki. Internetissä oleva Espoon tulvaselvitys aloitettiin tämän tapauksen jälkeen, kun 151 cm normaalia ylemmäs noussut merivesi aiheutti pääkaupunkiseudulla laajoja ongelmia ja paikoin myös vahinkoa.

Kohoava merenpinta onkin yksi huomattavista muutoksista, joita kasvihuoneilmiön odotetaan tuovan mukanaan. Esimerkiksi tuore, helmikuun alussa työnsä julkistanut IPCC-ilmastopaneeli arvioi valtameren nousevan seuraavan sadan vuoden aikana mahdollisesti jopa 80 cm, joskin alaraja-arviot liikkuivat 20 cm:n tienoilla.

Merenpinnan nousun vaikutusta on kartoitettu paikallisesti myös Espoossa ja siten Otaniemessäkin. Vuosina 2005 ja 2006 valmistuneessa kaksiosaisessa Espoon tulvaraportissa tarkastellaan meren pitkäaikaista muutosta ja hetkellisiä ääriarvotulvia sekä vähemmässä määrin järvien ja jokien vaihteluja.

Tulvaselvitykset tehtiin sitä varten nimitetyn työryhmän voimin, jonka esimiehenä oli yleiskaavainsinööri Hannu Vepsäläinen ja pääasiallisina työntekijöinä Jukka Koskikallio ja Miika Kotaniemi. Tutkimuksen eittämättä mielenkiintoisin anti ovat kartat - siinä mallinnettiin Espoon karttapohjalle puolen metrin välein maanpinnan korkeuskäyrät 3 metriin saakka. Erityisen tulvanaroista alueista tehtiin tarkemmat suurennokset.

Maksimikorkeus valittiin tarkasteltavan ajanjakson perusteella. Tulvien toistumisaikoina käytettiin 100 ja 200 vuotta, joita vastaavat korkeusluvut ovat raportin mukaan 1,58 ja 2,60 metriä. Jälkimmäinen niistä tosin joudutaan tuomitsemaan epäluotettavaksi, sillä se on laskennallinen arvio noin sadan vuoden mittaisesta historiallisesta havaintoaineistosta - tämä tuo huomattavaa epävarmuutta.

Lukuihin lisättiin ennakoitu merenpinnan nousu vuoteen 2200 mennessä, 100 cm, ja niistä vähennettiin 40 cm:n maankohoaminen.
Raportin arvioissa katsottiin, että lähitulevaisuudessa varsinaisessa tulvavaarassa ovat rakennukset, joiden lattia sijaitsee alle 2,5 metriä nykyistä keskimerenpintaa ylempänä. Tällaisten kiinteistöjen sijainti ja tarkat tiedot kartoitettiin tutkimuksen toisessa osassa. Uusien rakennusten lattiatasoksi suositellaankin 3,0 metriä.

Jälkimmäisessä osassa selvitettiin myös kastumisvaaraan jäävä rakennetun omaisuuden arvo. Potentiaaliset vahingot ovat melko hyvin verrannolliset tulvakorkeuden neliöön: 1,5 metrin tulvassa vaaraan jää 85 miljoonaa euroa, mutta 2,4 metrin tilanteessa noin 320 M€.

Mutta miltä näyttäisi Espoo, jos merenpinta olisi kaksi tai kolme metriä nykyistä ylempi?

Tällainen tilanne saattaisi siis sattua huipputulvan aikaan sadan tai parinsadan vuoden päästä. Jos IPCC:n pahimmat arviot pitävät paikkansa ja kehitystä voisi ennustaa lineaarisesti eteenpäin, 3 metrin nousu saattaa vastata keskimääräistäkin tilannetta joskus vuoden 2500 tienoilla.

Hieman läheisemmässä tulevaisuudessa vaaniva 2 metrin tulva peittäisi alleen laajimmat yhtenäiset alueet Leppävaaran itäpuolella Vermossa ja Perkkaalla, jossa vesi ei huuhtelisi vain yksittäisiä taloja, vaan yltäisi miltei Perkkaan asuinalueelle. Myös Laajalahden pohjukassa ja Lasilaaksossa Kauklahden edustalla tilanne olisi vakava.

Kaikkein eriskummallisin piirre olisi nykyisen Gräsanojan paikalle muodostuva pitkulainen poukama, joka ulottuisi Haukilahden satamasta yli kolme kilometriä sisämaahan Orionille ja Mankkaalle saakka. Lisäksi Suomenojan vedenpuhdistamo jouduttaisiin todennäköisesti ajamaan väliaikaisesti alas, sillä poistotunneli ei enää vetäisi vedenpaineen vuoksi.

Otaniemessä mullistukset keskittyisivät Maarin ympäristöön. Tuas-talon länsipuolelta ulottuisi lahti Innopolille, Spektriin ja Maarinniityn kerrostaloille asti. Ensin mainituissa kahdessa rakennuksessa kärsittäisiin todennäköisesti vesivahingoista. Kehä 1 katkeaisi strategisesti risteyksen kohdalta noin 200 metriä molempiin suuntiin tammikuun 2005 läheltä piti -tilanteen sijaan.

Muita merkittäviä maantieteellisiä muutoksia vielä kahden metrin tulva ei aiheuttaisi, mutta 250 cm:n korkeudella sähköosaston ja fysiikan laitosrakennuksen välistä aukeaisi Ossinlahti. Teekkarikylässä ei peittyisi taloja veteen, mutta Perhekylän alimmat kiinteistöt ja Otarannan E-rappu jäisivät pienestä kiinni.