Tuominen vs. Luominen

Pekka Tuominen

Luonto on täynnä epäpätevää suunnittelua, osa suorastaan vahingollista, vailla mitään ilmeistä tarkoitusta. Esimerkiksi isorokkovirus on onnistuttu hävittämään, eikä sitä tunnuta kaivattavan mihinkään. Edellisessä kirjoituksessaan Tuomas vastaa, että tässä oletetaan luojan olevan hyväntahtoinen, eikä se näin ollen todista ettei luojaa ole.

Ei todistakaan. Eikä ole tarkoituskaan. Kyse on siitä mikä on paras, uskottavin selitys luonnon monimuotoisuudelle - niin hyvässä kuin pahassakin. Jos evoluutiolle vaihtoehtoinen selitys on, että mikä tahansa mitä me havaitsemme on sellainen koska se on luotu sellaiseksi, ei se minusta ole kovin vakuuttava selitys, eikä ainakaan tiedettä. Sellaista selitystä on luonnollisesti mahdoton kumota, mutta se ei tee siitä vakuuttavampaa, päinvastoin.

Tuomas tuo esiin että solut ovat täynnä informaatiota ja pitää tätä merkkinä luomisesta. Onko se sitä? Ajatellaanpa omaa perimäämme. Se sisältää ohjeet esimerkiksi hännän rakentamiseen. Häntägeenit on vain sammutettu eli niitä ei lueta. Todella outoa työtä suunnittelijalta - vai aikookohan hän antaa meille hännän myöhemmin - mutta järkeenkäypää evoluution tapauksessa.

Geeneissämme on myös ns. endogeenisia retroviruksia. Ne ovat joutuneet sinne, koska virus on tartuttanut jonkun muinaisen esi-isämme. Temppu on kuitenkin epäonnistunut eikä virusgeenejä lueta, joten niistä on tullut eräänlaisia geenifossiileja. Tutkimuksissa on selvinnyt, että ihmisellä ja simpanssilla on samoissa kohdissa DNA:ta samat virukset. Joko ne ovat yhteiseltä esi-isältämme, tai luojalla on tosi outo huumorintaju.