Talouden oppeja kolmesta korkeakoulusta

Tuomo Vierros on tarkastellut taloustieteiden eri ulottuvuuksia perusteellisesti: hänellä on opinto-oikeus kolmessa korkeakoulussa. Tehokas teekkari kannustaa muitakin hakemaan enemmän mahdollisuuksia myös oman alan ulkopuolelta.

Suvi Uotinen

Tuomo Vierros voisi opinto-oikeuksiensa puolesta hankkia diplomi-insinöörin papereiden lisäksi myös filosofian maisterin ja ekonomin arvon. 24-vuotias tehopakkaus on selvittänyt menestyksekkäästi TKK:n, Helsingin yliopiston kansantaloustieteen ja Helsingin kauppakorkeakoulun pääsykokeet. Triplatutkinto ei kuitenkaan ole mielessä.

- Tarkoituskaan ei ole valmistua kaikista. Ja kun katsoo, miten opinnot ovat nyt edenneet, niin se on kyllä varma juttu.

Osittain opintojen venyminen ja useamman opinto-oikeuden haaliminen johtuu Vierroksen mukaan siitä, ettei hän oikein ole varma, mitä haluaa opiskella.

Vierros aloitti opinnot TKK:n tutalla vuonna 2001 heti lukiosta päästyään. Kaksi vuotta myöhemmin hän pyrki Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen lukemaan kansantaloustiedettä, mutta varsinaisesti opinnot siellä alkoivat vasta 2004.

- Sinne tuli muitakin kavereita samaan aikaan, joten integroituminen oli helppoa. Oli mukavaa, kun pystyi valitsemaan kursseja, joista tiesi, että ne kiinnostavat. TKK:lla opiskellessa on ollut vähän sellainen periaate, että opiskellaan opintojen takia. Tutalla on vähän muutenkin sellaista, että kaikki eivät aina oikein tiedä, miksi ovat sinne pyrkineet, ja etsivät vielä paikkaansa.

Viime keväänä Vierros pyrki vielä Kauppakorkeakouluunkin.

- Siellä en ole vielä suorittanut yhtään mitään. Olen käynyt vain muutaman kerran pyörähtämässä.

Vierroksen opintojen pääpaino on edelleen TKK:lla.

- Täältä uskoisin valmistuvani ensimmäisenä. Muualla opiskelu on kyllä tukenut hyvin tutan opintoja.

 Yliopiston keskusteleva ilmapiiri

Valtiotieteellisessä Vierros on suunnitellut opiskelevansa ainakin kandiksi, eikä maisterin tutkintokaan ole poissuljettu vaihtoehto. Papereita tärkeämpää on kuitenkin kiinnostus alaan.

- Kansiksen opiskelu yliopistolla on ollut minulle pikemminkin harrastus. Tutalla sitä on melko suppea valikoima. Kävin heti fuksina kansiksen perusteet ja kaikki jatkokurssit. Siitä syttyi kipinä, ja ajattelin, että haluan jatkaa.

Mikä kansantaloustieteessä sitten kiehtoo?

- Koko liiketaloustiede, jota tutalla opiskellaan, pohjautuu kuitenkin loppuen lopuksi kansantaloustieteeseen. Kaikki kumpuaa sieltä. Se on tiedettä, mutta samalla myös sitä mitä tutalla opiskellaan. Ne tukevat hyvin toisiaan.

Vierros on huomannut, että yliopistolla ajatusmaailma ja lähtökohdat ovat erilaiset tutaan verrattuna.

- Jo ihmiset ovat lähtökohtaisesti erilaisia. Täällä opiskelu on samanlaista kuin lukiossa. Jengi pysyy hyvin kasassa, ainakin meillä tutalla, kun sisäänottomäärät ovat pienet. Yliopiston puolella on enemmän itsenäistä tekemistä. Myös suhtautuminen opiskeluun on erilaista. Asioista keskustellaan, ja ne herättävät siellä välillä ehkä enemmän tunteita. Opiskelu on myös vapaampaa.

Vierros arvelee, että opiskelijoiden tausta vaikuttaa jossain määrin opiskelupaikan ilmapiiriin.

- Tutalle tullaan suoraan lukioputkesta. Mutta harvempi tietää lukiosta päästessään, että kansantaloustiede voisi olla kiinnostavaa. Siihen herätään vähän myöhemmin, ja ehkä se myös näkyy jollakin tapaa ihmisissä.

Vierros arvelee, että hänen tulevat uratehtävänsä liittyvät enemmän tutan opintoihin.

- Täällä opiskelu on määrätietoisempaa, joten tutkinto antaa huomattavasti paremmat valmiudet astua suoraan työelämään. Kansantaloustieteestä taas ei suoraan valmistu mihinkään tehtävään.

Vielä on kuitenkin vaikea sanoa, mikä eniten kiinnostaa.

Enemmän yhteistyötä korkeakoulujen välille

Vierros on osallistunut kahteen erilaiseen opiskelijaelämään muutenkin kuin luentosalien penkkejä kuluttamalla. Opiskelijaelämä sekä teekkareiden että valtiotieteilijöiden parissa vaatii myös kahdet haalarit. Joskus Vierros on käyttänyt ihan provosoidakseen valtisikan punaisia haalareita TKK:lla ja vastapainoksi pukeutunut tutan valkoisiin yliopiston tapahtumissa käydessään.

- Oikeastaan olen kuitenkin sitä mieltä, että niissä haalareissa liikutaan, missä tapahtumissa ollaan. Vaikka onhan sen välillä ihan hauska erottuakin, pistää vähän pakkaa sekaisin.

Tupsulakki on kuitenkin aina mukana haalarin väristä riippumatta.

- Se on tärkeä. Siitä en luovu ikinä.

Teekkarikulttuurin yhteisöllisyyteen on tullut kiinnittäneeksi huomiota, kun on haistellut myös yliopiston ilmapiiriä. Kansantaloustieteen opiskelijoita ei ole paljoa, ja pääainetta tukevat sivuainevalinnatkin ovat monilla samat, joten porukka on melko tiivis. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan rakennu vain samoilla luennoilla istumisesta.

Yliopiston keskustakampus on hajaantunut koko keskustan alueelle. Vierros toteaa, että se vaikuttaa myös vapaa-ajan viettoon. Teekkareiden tapahtumat järjestetään yleensä Otaniemessä, mutta keskustassa opiskelijat eivät erotu ja hukkuvat massaan. Siellä syntyy enemmänkin kaveripiirejä, jotka viettävät aikaa yhdessä.

Vierros kannustaa muitakin etsimään uusia opiskelumahdollisuuksia ennakkoluulottomasti.

- Olen aina ollut sitä mieltä, että korkeakoulujen välillä pitäisi olla enemmän yhteistyötä. Olisi hyvä, jos kaikki eivät opiskelisi vain sitä yhtä omaa alaa, vaan haettaisiin enemmän mahdollisuuksia ja myös omaa alaa tukevia vaihtoehtoja oman kiinnostuksen mukaan.

Samanaikainen opiskelu TKK:lla ja yliopistolla on ollut Vierrokselle antoisaa. Kauppiksen anti taas jää nähtäväksi. Pienen miettimisen jälkeen kolme korkeakoulua valloittanut mies arvelee, että tekisi samat ratkaisut, jos saisi valita uudestaan.

- Veikkaan, että hakisin sekä tutalle että valtsikkaan. TKK:lta on tosi paljon hyviä ystäviä, käytännön järjestelyt toimivat ja opiskelu on tehty helpoksi. Ja tietää, että kun täältä valmistuu, niin eiköhän niitä töitäkin löydy.