Pahvilipuista matkakorttiin

Pahvisista YTV:n matkalipuista luopuminen aiheutti paljon porua. Kohu on kuitenkin laantunut, ja matkakortteja on jaettu kuluttajille reilusti yli 800 000 kappaletta.

Santeri Kontinen

Ensimmäinen esiselvitys elektroniseen lippuun siirtymisestä YTV:ssä tehtiin jo vuonna 1988. Ensimmäinen pienimuotoinen koekäyttö eri korttityypeillä ja laitetekniikoilla lipunmyynnin siirtämisestä sähköiseen muotoon tehtiin 1992.

Vakavammin otettava koekäyttö oli vuorossa vuonna 1997, jolloin silloisen Linjebuss Espoon noin 40 autoon ja raitiovaunulinjalle 10 asennettiin kertalipun tyhjälle rullalle kirjoittava laite. Vihdoin vuoteen 2000 mennessä kaikkiin YTV:n alueella liikennöiviin linja-autoihin oli asennettu paperirullalle lipun kirjoittava laite.

Matkakorttiuudistus eteni samalla, kun kirjoittimia asennettiin linja-autoihin. Vuoden 2001 alussa aloitettiin lukijalaitteiden ja matkakorttien YTV:n sisäinen testaus. Kesällä 2001 koekäyttäjiksi palkattiin noin 50 opiskelijaa. Saman vuoden lopulla testiohjelmaa laajennettiin henkilökunnalle jaettavilla kausilipun sisältävillä matkakorteilla. Markkinointi varsinaisille matkustajille aloitettiin vuoden 2001 lopulla. Pahvisista lipuista luovuttiin lopullisesti 2003.
Matkakorttijärjestelmään kuuluu 165 erilaista lippua: kortilla voi maksaa matkansa busseissa, junissa, raitiovaunuissa, metrossa ja Suomenlinnan lautalla, ja sille voi ladata joko arvoa tai kausilipun. Lisäksi on alennuslippuja tietyille ryhmille.

Matkakorttijärjestelmä ei ole reaaliaikainen järjestelmä, jossa olisi mahdollista seurata jokaisen matkustajan liikkeitä. Se kerää kuitenkin matkustus- ja liikennöintitapahtumia. Korttia käytettäessä kortin tila siis muuttuu, ei järjestelmän. Jos matkan maksu tapahtuu arvolla, kysyy lukijalaite ensin kortilta, kuinka paljon arvoa sillä on. Sitten käyttäjä valitsee matkan, ja lukijalaite vähentää kortilta oikean rahasumman.

Oleellista lippusysteemin toiminnalle on se, että YTV:n alueella liikkuvien bussien ja junien sijainti on jatkuvasti tiedossa. YTV:ssä pohdittiin ensin GPS-pohjaista järjestelmää. Lopulta päädyttiin kuitenkin toisenlaiseen systeemiin. Ensin mitattiin reitit, ja sitten liikennevälineisiin asennettiin askeltimet, jotka mittaavat kuljettua matkaa. Sen perusteella laitteisto päättelee, ollaanko esimerkiksi Espoossa vai Helsingissä.

Helppoa ja turvallista myös kuljettajalle

Jokaisella kuljettajalla on oma henkilökohtainen älykortti, jolle järjestelmä kerää kuljettajan myymien paperisten kertalippujen myyntitiedot. Sama tieto kerätään myös bussin järjestelmään. Näin saadaan varmistettua, että myyntitiedot tulevat varmasti oikein. Myyntitietojen sähköinen keräys on saanut kuljettajilta kiitosta, sillä nyt heidän tarvitsee vain tilittää kortti, jolle tiedot ovat kirjautuneet. Mitään erillistä kuljettajakohtaista kirjanpitoa myynnistä ei tarvitse pitää.

Koska järjestelmä ei ole reaaliaikainen, bussien keräämät tiedot siirtyvät keskustietokantaan radiolinkillä samalla, kun ne palaavat varikolle. Samalla voidaan siirtää myös järjestelmän tarvitsemia ohjelmistopäivityksiä sekä parametreja, esimerkiksi korttien sulkulistat.

- Niiden kanssa pitää olla kyllä aika varovainen, pohdiskelee järjestelmän parissa työskentelevä Kari Huppunen.

Päivittäin järjestelmään rekisteröityy noin kaksi miljoonaa tapahtumatietuetta. Operointikannan koko, jossa liikennöintidataa säilytetään, on vajaat 100 gigatavua. Rahatapahtumakannan koko on samaa luokkaa. Tehokkuuden maksimoimiseksi toiminnot on nykytyyliin ulkoistettu.

Yhteensä lukijalaitteita on busseissa, junissa, ratikoissa ja metroasemilla noin 3500. Sunnilleen saman verran on koulutettu kuljettajia järjestelmän käyttöä varten. Huppusen seurana oleva Jorma Autio toteaa, että säänkestäviä laitteet ainakin ovat, sillä kauppatorilla tuulessa ja tuiskussa seisovat lukijalaitteet ovat kestäneet vuodesta toiseen ilman mitään häiriöitä. Toinen tiukka tilanne sattui, kun Länsiväylällä sattui kahden bussin peräänajo. Kaikki muu meni bussista hajalle paitsi matkakortin lukijalaite. Pienen pintaremontin jälkeen lukijalaite pääsi taas lukemaan matkustajien kortteja.

Harvinainen järjestelmä maailmassa

Valmistuessaan YTV:n elektroninen matkalippujärjestelmä oli laajuudessaan lähes ainoa laatuaan maailmassa. Hong Kongissa on Huppusen ja Aution tietojen mukaan kuitenkin laajempi systeemi. Entisessä brittisiirtokunnassa on jaettu noin 10 miljoonaa korttia.

Suomessa vastaavat matkalippusysteemit on ennen pääkaupunkiseutua toteutettu Oulussa, Tampereella ja Turussa. Tukholmassa rakennellaan vastaavaa järjestelmää. Oslossa yritettiin kerran laittaa sähköistä matkalippujärjestelmää pystyyn, mutta hanke kaatui ensimmäisellä kerralla. Muista Pohjoismaista Tanskassa on puuhailtu vastaavaa paperitonta lippujärjestelmää.

Matkakortille on myös kehitelty hieman vaihtoehtoista käyttöä. Matkakortilla on mahdollista saada alennusta liityntäpysäköintiin Ruoholahdessa ja Malmilla. Ideana siis on, että auto parkkeerataan pysäköintialueelle ja siitä jatketaan julkisilla eteenpäin. Huppusen mukaan kokeiluasteella olevaa projektia olisi tarkoitus jatkaa.
Matkakortin käyttöönotto on mahdollistanut matkustustietojen keskitetyn keräämisen ainakin busseista, joissa korttia on pakko näyttää lukijalle päästäkseen kyytiin. Tehokkaasti kerätty tieto auttaa suunnittelemaan reittejä ja ajoaikatauluja niin, että kaikki toimii hyvin ja mahdollisimman vähin kustannuksin.

Elektroninen matkalippu on myös vähentänyt kuljettajien kautta kulkevan rahan määrää. Ensinnäkin ihmisiä on kannustettu maksamaan matkansa jo etukäteen, mikä vähentää rahan käsittelyä liikennevälineissä. Toisaalta kuljettajalla ei ole mukanaan rahanarvoisia pahvilippuja. Huppusen mukaan kuljettajien turvallisuus on parantunut siihen verrattuna, kun kuljettajalla oli sekä liput että rahat mukanaan. Paperille kirjoitettava kertalippu on entisestään vähentänyt kuljettajan hallussa olevan arvotavaran määrää. Rullalla oleva paperihan on täysin arvotonta ennen kuin laite on tulostanut lipun sille.

Mitä tulevaisuudessa?

Vaikka elektroninen lippujärjestelmä toimii sinänsä aivan hyvin, on seuraavasta järjestelmästä alettu jo tehdä esiselvitystä. Alustavasti uuden järjestelmän aika saattaisi olla vuoden 2014 tienoilla. On olemassa myös jonkinlaisia hahmotelmia valtakunnallisesta korttisysteemistä. Kun uusi korttijärjestelmä joskus otetaan käyttöön, joudutaan lukijalaitetta tietenkin päivittämään. Jonkin aikaa tulee olemaan tilanne, jossa molempia kortteja on käytössä yhtä aikaa. Joko lukijaa muutetaan tai sitten käytössä on kaksi lukijaa samaan aikaan.

Kokemusta korttien vaihdosta on Tampereelta, ja Turussa korttisysteemiä ollaan parhaillaan uusimassa. Itse asiassa kahden lukijan järjestelmähän oli käytössä pääkaupunkiseudulla, kun matkakorttia lanseerattiin: kuljettaja luki vanhan pahvilipun ja lukulaite matkakortin.

Tulevaisuuden järjestelmistä esimakua on ehkä luvassa muun muassa Tanskassa ja Hollannissa, joissa rakennellaan niin sanottuun check in check out -periaatteeseen perustuvaa järjestelmää. Ideana on, että kun matkustaja astuu linja-autoon, laite veloittaa häneltä täyden hinnan. Poistuessaan matkustaja vilauttaa korttia uudelleen, ja samalla järjestelmä vähentää maksusta sen verran kuin todellinen kuljettu matka oli.