Jälkijunassa vai jälkimetrossa?

Samuli Kauranne

Wappu meni ja kesä on ovella. Itäisessä satamakaupungissamme Helsingissä ei kuitenkaan olla suinkaan siirrytty kesälomille, ehei. Puskaradio kertoo, että ovat siellä istuneet pöydän ääreen ja harkitsevat nyt vakavasti uuden metrolinjan rakentamista pohjoiseen. Uusi linja eroaisi Hakaniemessä vanhasta itälinjasta ja kurvaisi Kallion, Pasilan ja Maunulan läpi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Hanke tulisi maksamaan 200-400 miljoonaa euroa riippuen siitä, kaivetaanko linja maan alle vai ei ja alustavien arvioiden mukaan oranssit kiitäjät voisivat kolistella uusia raiteita lentokentälle vuonna 2025.

"Tekivätpä hyväkkäät tempun, eikös ne olleet meidän kanssa suunnittelemassa lännen liikenneratkaisua" mutisee Espoolainen kuntapoliitikko. Väärin. Espoolaiset saavat syyttää kaikessa rauhassa vain omaa jahkailuaan raideliikenneratkaisun kanssa. Ei ihme, jos naapurissa lähdetään jo miettimään muita projekteja kun länsimetro makaa suossa. Helsingillä oli kiinnostusta, Helsingillä oli halua osallistua omassa päässään rakentamiseen, Helsingillä on ollut hämmästyttävän paljon kärsivällisyyttäkin, mutta se alkaa olla lopussa.

"No mitä halvattua se metro siellä suossa tekee alkujaankaan", kysyy pirkanmaalainen sivustakatsoja silkasta mielenkiinnosta. NIMB-periaatteen vuoksi tietenkin (kts. Polyteekkari 7/2006). Toiset kuntavaikuttajat vastustavat länsimetroa siksi, koska linja on piirretty liian lähelle heidän takapihaansa ja loukkaa siten heidän reviiriään, toiset puolestaan siksi, että se on piirretty liian kauas heidän takapihastaan, että siitä olisi heille mitään hyötyä. Espoossa olisi kuitenkin korkea aika lopettaa toistuvien aikalisien ruikuttaminen ja ryhtyä toimiin ennen kuin Helsinki kääntyy kannoillaan kokonaan Vantaan suuntaan.

On melko lailla erikoista, että Neuvostoliiton kaatumisesta tulee loppuvuonna kuluneeksi 15 vuotta, mutta suurimmassa osassa Suomen kuntia tehdään edelleen vain viisivuotissuunnitelmia, Espoossa joukon etunenässä. Kohdataanpa tosiasiat. Espoon uusimman viisivuotissuunnitelman mukaan seuraavien viiden vuoden aikana Espoossa rakennetaan tuhansia ja taas tuhansia uusia pientaloja vastaamaan kasvavaan kysyntään. Rakennustyöt keskittyvät etupäässä Uusimäen, Bodomin ja Kauklahden alueille, mutta myös jo rakennetuilla alueilla tiivistetään. Liikennettä viisivuotissuunnitelmassa ei kuitenkaan mainita muuten kuin tulevien salontekojen muodossa.

Aivan oikein. Rakennetaan tuhatmäärin uusia pientaloja eikä muisteta, että Espoo on autokaupunki, mikä tietää noin 1,2-kertaisesti saman verran uusia autoja työmatkaliikenteeseen. Eletään eteenpäin vuoteen 2025, jolloin Helsingin uusi pohjoismetro olisi valmis. Jos pääkaupunkiseudun vetovoima säilyy siihen asti nykyisellä tasolla, Espoonkin tuhannet uudet asunnot ovat muuttuneet uusien viisivuotissuunnitelmien myötä kymmeniksi tuhansiksi uusiksi asunnoiksi ja autoiksi. Metron vastustajat sanovat, että Länsiväylän bussi vie keskustaan metroa nopeammin. Pistetään puolet niistä uusista autoista joka aamu Länsiväylälle ja toinen puoli Turunväylälle. Mistä välistä se bussi mahtuu vielä ajamaan Helsinkiin? Miettikääpä sitä.

Kirjoittaja on Kokoomusteekkareiden puheenjohtaja