Rehtori puhuttelussa

Suvi Uotinen,
kuva Polyteekkarin arkisto/
Panu Kontkanen

´Se on minusta ihan myönteinen merkki siitä, että ollaan kiinnostuneita meidän osaamisesta. Tietysti kun on kysymys suoraan puolustuslaitoksista, niin siihen voi liittyä eettisiä näkökulmia ja ongelmia. TKK antaa tietenkin tutkijoilleen vapauden. Tässä etsitään ihmisiä, jotka näkevät, että heidän tutkimusalueensa voisi hyötyä siitä ja saada rahoitusta. Niin kuin yleensäkään yliopistotutkimuksessa hallinto ja johto eivät kerro, mitä pitää tutkia.

Jos näillä reunaehdoilla toimitaan, niin en pidä sitä ongelmallisena tai ristiriitaisena. Puolustuslaitoksethan tarvitsevat kaikkea sitä, mitä mikä tahansa yritys, sen lisäksi tietysti sitten sitä aseteknologiaa ja sen liitännäisiä, mutta meillä nyt sitten varsin vähän ymmärtääkseni sitä aseteknologiaa tutkitaankaan. Ne ovat muita asioita. Viestintää ja mihin kaikkeen sitten onkaan kiinnostusta. Mutta myönnän tietysti, että yksittäinen tutkija joutuu katsomaan, haluaako hän olla mukana tämmöisessä toiminnassa.´

TKK:n valmistumisajat ovat tunnetusti pitkät. Tuleeko tänä vuonna aloittaneiden opintoaikojen rajaus ratkaisemaan ongelmat?

´En mä nyt tiedä, onko se opintoaikojen rajaus sinänsä se, joka sen ratkaisee. Mutta uusi tutkintosääntö, tehokkaampi opiskelijoiden ohjaus, selkeämmät tutkintorakenteet ja tavoitteellisempi toiminta ovat ratkaisevia. Kysymys on kuitenkin opiskelijan motivaatiosta ja valinnoista, eihän meillä varsinaisia pakkokeinoja tässä juurikaan ole. Eikä ole myöskään halua erityisesti käyttää.

Vaikka olisi hyvä, että opiskelu tapahtuisi määrätietoisemmin ja nopeammin. Mutta ei se ole ongelma, jos opinnot kestävät vähän kauemmin kuin tavoiteaika, jos ne ovat suunnitelmallisia. Mutta jos se on tämmöistä, että työ vie mennessään ja opinnot jäävät tai ajelehditaan, niin silloinhan se on ongelma.´

Tuleeko TKK myöntämään opiskelijoilleen tulevaisuudessa helposti lisää opiskeluaikaa henkilökohtaisten syiden perusteella?

´No sehän tulee ajankohtaiseksi noin viiden vuoden päästä. Mitään politiikkaa ei vielä ole määritelty. Lakihan on hengeltään kuitenkin hyvin väljä. Se toteaa periaatteessa, että opiskelijan tulee esittää suunnitelma opintojensa loppuunsaattamisesta saadakseen jatkoaikaa.´

Eli siitä ei kannata liikaa stressata?

´No en mä tietysti haluaisi antaa sellaista viestiä, ettei sillä mitään merkitystä ole. Mutta sehän on ennen kaikkea viesti siitä, että opiskelu ei ole elämäntehtävä tai harrastus, ainakaan perustutkinnon suorittaminen, vaan se on syytä suorittaa tavoitteellisesti ja määrätietoisesti. Niin päin sitä halutaan lähestyä.´

Kannattaisiko diplomi-insinöörin olla mieluummin poikkitieteellinen monialaosaaja vai tiukka tekniikan alan spesialisti?

´Se on ehdottomasti henkilökohtainen valinta. Pitää ymmärtää mitä haluaa. Mutta elinkeinoelämästä päin kuultu viesti on se, että generalistiksi on vaikea tulla olematta ensin spesialisti jollakin alalla. Pitäisi olla riittävän hyvät tiedot jostakin alueesta, ja sitten voi mennä eteenpäin. Diplomi-insinöörin tutkintokin on tämmöinen yleistutkinto nykyään. Ihmiset päätyvät mitä merkillisimpiin tehtäviin. Ei kannata tuhlata montaa vuotta siihen, että hakee uudelleen ja uudelleen jollekin alalle, jolle ei meinaa päästä. Kannattaa käyttää se aika tehokkaaseen opiskeluun. Koska suoritetun tutkinnon jälkeen maailma on kuitenkin auki.´

Opintoviikot muunnetaan opintopisteiksi erilaisilla kertoimilla. Yliopistolla kerroin on 2 ja Kelalla 1,8, mutta TKK käyttää kerrointa 1,5. Onko tämä reilua?

´No jaa. Ehkä mä jätän kommentoimatta sen, miksi yliopisto tekee sillä tavalla kuin se tekee. Nämä kertoimet ovat tilapäisiä siirtymävaiheen juttuja. Tämä kerroin tulee käyttöön vain erikoistapauksissa. Kerrointa opintoviikoista opintopisteiksi pitäisi tarvita mahdollisimman vähän. Lähtökohta on, että vanhojen opintojen muuttaminen uuteen tutkintosääntöön on yksilöllisempi mätsäys. Sitä ei ole tarkoitettukaan täysin kaavamaisesti ja kertoimilla tehtäväksi.´

Opiskelijat ovat valittaneet, että tutkinnonuudistuksen myötä vaatimukset ovat kasvaneet liikaa. Pitäisikö vaatimuksia laskea?

´Kun siirryttiin neljän jakson järjestelmään, niin aivan ilmeisesti tuli lukujärjestykseen virhe ainakin joidenkin tutkinto-ohjelmien kohdalla. Syksyn ensimmäinen jakso oli ilmeisesti liian täynnä. Huomattiin että jos yritti opiskella mallilukujärjestyksen mukaan, viikkotunnit kasvoivat liian suuriksi. Se on nyt muutettu kuudesta viikosta seitsemään ensi vuonna.´

Kiinnitetäänkö TKK:lla tarpeeksi huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin?

´Me uskomme, että ylioppilaskunta hoitaa sen hyvin. TKK:han tukee sekä näitä huippuyhdistyksiä, eli esimerkiksi musiikkiharrastuksia, ja tietysti liikuntaa. On tärkeää, että on joku vastapaino opiskelulle. Helposti tosiaan suhteellisuuden taju voi hämärtyä. En osaa sanoa, kiinnitämmekö me siihen riittävästi huomiota, mutta pyrimme toimimaan yhteistyössä ylioppilaskunnan kanssa ja tukemaan näitä tiettyjä asioita.´

Opiskelijat ovat kritisoineet vappuviikolle sijoitettuja tenttejä. Pitäisikö vappuviikko pyhittää teekkareiden rentoutumiselle?

´En kyllä ihan näin sanoisi. Kyllä niillä periodeilla jotkut pituudet täytyy olla. Jos opiskelijat ovat halukkaita pidentämään toimintaa viikon verran sieltä keväältä, niin sitten voidaan ruveta keskustelemaan. Sillä on tietysti merkitystä opettajillekin, ja vastaan tulevat sitten yhteisvalinnan kokeet toukokuun lopulla. Uskoisin että opettajien kanssa useimmiten pystyy keskustelemaan, että pitääkö sen tentin olla sillä viikolla.´

Laulussa lauletaan selibaatissa elävästä paavista, joka juo, ja haaremissa elävästä raittiista sulttaanista. Kumpi koette enemmän olevanne?

´Joo kyllä tämä teekkarilaulu on tuttu. Siis miten se nyt on… paavi ja sulttaani… no joo, olipa kierosti asetettu kysymys. Mä en tiedä mistä syystä Polyteekkari on joskus verrannut minua paaviin. Mutta en mä nyt ainakaan haaremissa elä, että kyllä minä sitten lähempänä sitä paavia olen. Mutta sehän ei myöskään sovi, koska tämän laulun ideahan on siis se, että paavi voipi juoda hyvää viiniä, mutta sitten on tämä aviollinen puoli kiellettyä, ja sitten taas tämä sulttaani haaremissaan ei voikaan juoda sitä viiniä. Että ei näistä nyt oikein sovi kumpikaan siinä mielessä.´

Siinä laulussa päädytään molempiin.

´Kyllä, vuoropäivinä tai joo. Mutta ei ole mulla ole semmoistakaan. Ehkä mä olen sitten viiniä juomaton paavi, jos näistä tarvitsee valita.´