Työt eivät hidasta opiskelua

Opintojen suunnittelemisen vaikeudet, vähäinen ystävien tuki ja vääräksi koettu opiskeluala ovat suurimmat syyt opintojen takkuamiseen ainakin ensimmäisten seitsemän opiskeluvuoden aikana. Tämä käy ilmi viime viikolla julkaistusta YTL Eero Kurrin tutkimuksesta Opintojen pitkittymisen dilemma.

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen julkaiseman tutkimuksen mukaan opiskeluaikainen työssäkäynti ja toimeentulo-ongelmat eivät yllättäen olekaan merkittäviä opintojen sujumattomuuden syitä. Sen sijaan opintojen ohjauksella ja opiskelutaidoilla on tärkeä rooli.

Tutkimuksen aineistona käytettiin YTHS:n Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksen vastauksia vuodelta 2004. Vertailuun otettiin mukaan ainoastaan opiskelijat, jotka olivat opiskelleet korkeintaan seitsemän vuotta. Kurrin mukaan rajaus tehtiin tietoisesti, koska opiskelijoita ei pidä käsitellä yhtenäisenä ryhmänä.

Alle 20 opintoviikkoa lukuvuodessa suorittaneet luokiteltiin heikon opintoviikkokertymän ryhmään. Heitä oli vajaasta 3000 vastaajasta noin viidennes. SYL:n puheenjohtaja Ilkka Wennberg tekee Kurrin tutkimustuloksista omat johtopäätöksensä. Hän muistuttaa, että opiskelijoiden psyykkinen oireilu johtuu sosiaalisen tuen vähäisyyden ohella nimenomaan toimeentulohuolista.

- Käytettävissä olevien rahojen riittämättömyys on selvästi yhteydessä runsaampaan oireiluun. Usein työnteko tukee opintoja ja on hyödyllistä tulevan työllistymisen kannalta. Opiskelijalla pitäisi olla kuitenkin mahdollisuus valita, tekeekö hän töitä vai ei. Täysipäiväisen opiskelun tulisi olla mahdollista opiskelijan niin halutessa, Wennberg sanoo.

Teekkareiden opintojen edistymisessä ei tutkimuksen mukaan juuri ole eroja muihin aloihin verrattuna. Lääketieteen opiskelijoiden opinnot viivästyvät huomattavan harvoin, kun taas taide- ja luonnontieteellisen alan opiskelijoiden opinnot pitkittyvät kaikkein todennäköisimmin.

TKY:n sosiaalipoliittinen sihteeri Pinja Nieminen arvelee, että tekniikan alan verrattain hyvä työllisyystilanne saattaa nopeuttaa valmistumista. Sellaisilla aloilla, joilla töitä on vaikea saada, opiskelija saattaa viivytellä valmistumista ja esimerkiksi haalia itselleen yhä uusia sivuaineita.

Eero Kurri huomauttaa, että joka syksyinen ylioppilassuma ja välivuosien pitäminen lukion ja jatko- opintojen välissä ovat tulevien opintojen edistymisen kannalta ikäviä ilmiöitä. Suuren hakijamäärän vuoksi toivotulle alalle voi olla vaikea päästä, ja tutkimuksen mukaan vääräksi koettu opiskeluala turhauttaa ja hidastaa opintoja. Lisäksi 25-34-vuotiaana aloitetut opinnot hiipuvat todennäköisemmin kuin 19-24-vuotiaana aloitetut.

Merkittävimmät syyt opintojen pitkittymiselle, eli opintojen suunnitteluun liittyvät vaikeudet ja vähäinen tuki, asettavat korkeakouluille haasteita. Avainasemassa on opintojen ohjauksen kehittäminen. Kurri toivoo apua esimerkiksi opiskelijoiden henkilökohtaisista opintosuunnitelmista. Lisäksi ohjaus- ja tukipalveluiden hyödyntämiseen pitäisi olla tarpeeksi matala kynnys. On pohdittava myös sitä, miten opiskelija saataisiin paremmin kiinnittymään ja sosiaalistumaan yliopistoyhteisöön.