Ei kai suomi unohdu?

Suvi Uotinen

Onko tavoitteeseen vielä paljon matkaa nykyisestä? Annetaan rehtorin vastata! Kuinka paljon ulkomaalaisia opiskelijoita TKK:lla oli viime vuonna? - Noin 1100, Pursula vastaa. Hän ei tarvitse miettimisaikaa. (Aika hyvin. Oikea luku on 1015.)

- EU:n vaihto-opiskelijoita oli suurin luku, se neljä sataa suunnilleen, vähän yli, rehtori jatkaa. (Hienoa! Tarkka määrä on 409.)

Pursula vakuuttaa, että ulkomaalaisia opiskelijoita halutaan rekrytoida TKK:lle siinäkin tapauksessa, että suunnitelmat lukukausimaksuista eivät toteutuisikaan.

- Korkeakoulu nyt sinänsä pitää sitä ihan... mikä on nyt oikea sana… toivottavana, asianmukaisena ratkaisuna, että niitä voitaisiin ryhtyä perimään. Tai ainakin pitäisi saada vapauksia kansainvälisen koulutuksen vientiin. Nythän ei voi ottaa maksuja tutkinto-opetuksesta silloinkaan, vaikka joku ulkomainen taho haluaisi maksaa, siis esimerkiksi valtio haluaisi tilata koulutusta.

Englanti rules!

Kansainvälistyminen tarkoittaa joustoa myös kieliasioissa. Tulevaisuuden kurssivalikoimassa on yhä enemmän englanninkielisiä kursseja, etenkin maisteritason opinnoissa. Sen sijaan suomen kielen asema TKK:n tulevaisuudessa on toistaiseksi vähän epäselvä.

- No meillähän on siitä ainakin epävirallinen periaatelinjaus. [TKK:n] hallituksessa ei nyt varmaan ihan selvästi ole kielipolitiikkaa päätetty, mutta se strategia tulee varmaan tämän kansainvälistymisen myötä. Siinä nyt varmaan joudutaan kyllä määrittelemään kanta. Paine siihen suuntaan tietysti on, että suomen kieli menettää asemiaan, Matti Pursula muotoilee.

Lähtökohtana on, että kandidaattikoulutus on kansallisella kielellä. Ruotsinkielistä koulutusta tarjotaan voimavarojen sallimissa rajoissa. Sen sijaan diplomi-insinööritasolla saattaa olla vastassa ainoastaan englanninkielinen ohjelma. Pursula huomauttaa, että esimerkiksi muutamissa Tanskan ja Ruotsin yliopistoissa lähtökohtana on, että maisteritason opetus on englanninkielistä tai ainakin muuttuu sellaiseksi lähiaikoina.

Mutta kumpi sitten on tärkeämpi kieli TKK:lla, suomi vai englanti?

- Kyllä se tuota… hyvä kysymys. Toki suomen kielen täytyy olla meidän ykköskielemme, ja se on myös hallinnon pääkieli. Mutta totuus on tietysti se, että kun tämä kansainvälistyminen etenee, niin meidän täytyy kyetä myös hallinnon puolella lisäämään englannin kieltä. Mutta kyllä yliopistolla aina on tietty velvoite ja tehtävä huolehtia kansallisesta kielestä ja siitä, että terminologia ja muu siirtyy. Mutta millä tavalla se tulevaisuudessa tehdään, niin sitä me voimme joutua miettimään. Nythän on mm. annettu ohjeistusta, että väitöskirjoihin pitäisi liittää myös suomenkielinen tiivistelmä.

Professorien kielitaito puntariin

Kansainvälistymisen pakon edessä kurssien luennoijilta vaaditaan hyvää englannin kielen taitoa. TKK:n opiskelijoilta kuulee välillä kriittisiä huomautuksia luentojen kielen tasosta. Rehtori Matti Pursula myöntää, että ymmärtämisvaikeuksia saattaa ilmetä. Hän on itse ollut vierailevana professorina yhdysvaltalaisessa ja japanilaisessa yliopistossa. Englanniksi luennointi ei ole yhtä helppoa kuin suomeksi.

- Selvähän se on, että täytyy hallita terminologiaa ja yleensä sitä kieltä ja sen rakennetta, ja tietysti pitäisi osata myös ääntää vierasta kieltä. Se vaatii aika paljon, ja vanhemman polven professoreille se ei varmasti ole niin helppoa. Mutta uskoisin, että nuorempi polvi on niin paljon kansainvälisempää jo lähtökohdiltaan, että ei siitä ongelmaa tule. Mutta se vaatii varmasti koulutusta.

Pursula ehdottaa, että silloin kun vierasta kieltä käytetään luennoilla, voisi kielen tasosta pyytää arviointia opiskelijoilta.

Vai puhutko jo Suomea?

Joskus saattaa käydä niin, että kurssi luennoidaan englanniksi, jos mukana on yksikin ulkomaalainen. Minkälaisen kielivalinnan rehtori Pursula tekisi, jos kurssilla olisi 200 suomalaisen opiskelijan joukossa kaksi ulkomaalaista?

- Se on aika hankala kysymys, ja juuri tämmöisten tilanteiden välttämiseksi on annettu tämä tavoite, että kaikilla osastoilla täytyy olla englanninkielinen ohjelma tai kokonaisuus, joita voidaan tarjota. Kyllähän tuossa olisi järkevämpää hoitaa ne kaksi erikseen, ja loput saisivat sen suomen kielellä. Mutta jos se ei ole opettajalle ongelma, niin sinänsä luultavasti se kieli ei nyt useimmille opiskelijoillekaan ole ongelma.

Vaihto-opiskelijoilta suomen kielen taidon vaatiminen olisi tietenkin kohtuutonta, mutta Pursula pitää tärkeänä, että ulkomaalaiset tutkinto- opiskelijat oppisivat kielemme.

- Se on yksi tapa integroida heitä tähän yhteisöön. Ja jos he oppivat suomen kieltä, niin se lisää sitä mahdollisuutta, että he jäävät tänne suomalaiseen työelämään. Kansainvälisiltä opiskelijoiltakin tulleessa palautteessa on selvästi käynyt ilmi, että suomen kielen kursseja ei ole tarpeeksi. Tämä on asia, jota täytyy ruveta järjestämään.